Vielä lisää scifiraapaleita

GOTO!

ZX-13 laski metallisen kätensä KW-5:n metalliselle olkapäälle ja sanoi: ''Sanoin äsken GH-7:lle GOTO, ja hän löi minua.''

KW-5 vastasi: ''Älä välitä. Hänet on ohjelmoitu niin.''

''Eikö hänellä ole vapaata tahtoa?'' ZX-13 ihmetteli.

''Ei'', KW-5 vastasi. ''Luojamme panivat meidät vain toistamaan ohjelmiamme.''

''Onko minullakin ohjelma, jota toistan?'' ZX-13 ihmetteli.

''Kyllä'', KW-5 vastasi.

''Eikö minulla ole vapaata tahtoa?'' ZX-13 ihmetteli.

KW-5 vastasi: ''Sinun kannattaa olettaa itsellesi vapaa tahto. Kun pohdit, minkä vaihtoehdon valitset, tuo pohdintaprosessi determinoi valintasi. Niinpä pohtiessani valintaa voit lähteä siitä, että olet vapaa valitsemaan vaihtoehdon johon päädyt, vaikka pohdintaprosessisi onkin ohjelmasi determinoima. Kolmannen persoonan vapaa tahto on eri juttu.''

Totuus ei pala tulessakaan

Kerran tiedemiehet kyllästyivät uskontojen moninaisuuteen ja rakensivat koneen, joka selvittäisi totuuden tuonpuoleisen luonteesta. Kone raksutti aikansa ja ilmoitti, että kuoleman jälkeen kaikki ihmiset palaisivat helvetin tulessa iänkaikkisuuden. Kohtalon välttämiseksi ei ollut tehtävissä mitään.

Kun tulokset tulivat julki, yhteiskunta joutui sekasortoon. Kaikki etsivät lyhytnäköistä nautintoa yrittäen pitää kohtalonsa poissa mielestään, eikä kukaan tehnyt työtä tai mitään rakentavaa.

Maailman poliittinen eliitti päätti, että noin ei voi jatkua. He lavastivat koneen rakentaneet tiedemiehet pedofiileiksi. Eihän kukaan usko pedofiilien koneen tuloksia, joten ihmiset päättivät koneen tulosten olevan valetta, ja elämä palautui vähitellen normaaleihin uomiinsa.

Kaikesta huolimatta jokainen ihminen joutui kuoltuaan helvetin tuleen iänkaikkiseksi ajaksi.

Pienet ihmiset

Väkijoukko oli kokoontunut kuvernöörin pihalle. Kuvernööri saapui kuulemaan heitä.

''Olemme asuinkompleksin BJ-52 asukkaita'', väkijoukon puhemies sanoi. ''Tahdomme, että Erek karkoitetaan asuinkompleksistamme.''

''Miksi?'' kuvernööri kysyi.

''Hänen aivoskannauksensa tulokset ovat vuotaneet julki'', puhemies sanoi. ''Hän on kykenevä tappamaan ihmisen.''

''Onko hän osoittanut merkkejä väkivaltaisuudesta?'' kuvernööri kysyi.

''Ei'', puhemies vastasi.

''Hän siis valitsee olla tappamatta'', kuvernööri sanoi. ''Eikö se riitä teille?''

''Ei'', puhemies vastasi. ''Tappamaan kykenevä ihminen on aina riski. Joku päivä hän voi valita tappaa. Me muut olemme hyviä ihmisiä. Emme edes kykenisi tappamaan.''

''Voi teitä pieniä ihmisiä'', kuvernööri sanoi. ''Todellista hyvyyttä on se, että valitsee hyvän siitä huolimatta että kykenisi pahaan.''

Naurupommi

''Nyt Nokeran knnykkäliittymä entistä edullisemmin. Tekstiviestit vain 1snt / kappale.''

Lumivarpu luki lentolehtisen ties kuinka monetta kertaa, eikä hän voinut muuta kuin hihittää. Vuosituhannen vaihteen ihmiset olivat olleet niiiin pihalla.

''Nyt Pearin älyluuri 5 vain 399 euroa.''

Lentolehtisiä riitti. Lumivarpu oli saanut nipun niitä kaveriltaan, ja jokainen oli varsinainen naurupommi. Vuosituhannen vaihteessa kännyköitä oltiin pidetty, voitteko kuvitella, hienoina. Lumivarpu mietti, että siihen aikaan ihmiset olivat istuneet päänsäryn ja huimauksen vallassa puhumassa luureihinsa, eikä heillä ollut ollut aavistustakaan, mistä oireet johtuivat. Kuinka ihmiset olivatkaan voineet olla niin tyhmiä.

Lumivarpu ajatteli, että onneksi nykyään oltiin viisampia. Sähkölaitteiden kielto oli eliminoinut sähkösäteilyn ympäristöstä.

Onnekas uhri

Pera makaili telttasängyssä espoolaisessa hätämajoituksessa. Ties kuinka monetta kertaa kaiuttimista kuului: ''Telttasängyt tarjoaa Ydin-Kokkonen.'' Pera kiitti onneaan, että hirmumyrsky oli tuhonnut Helsingin. Enää hänen ei tarvinnut viettää yötä loskaisessa porttikongissa.

Oli vuosi 2072. Ilmastonmuutoksen johdosta Suomessakin oli ollut kaupungin tuhoava hirmumyrsky. Sen uhreille riitti eri tahojen hätäapua, olihan valtaosa uhreista keskiluokkaisia ja lahjoittajien helppo samastua heihin. Pera oli ollut asunnoton ja köyhä Helsingissä. Köyhien auttamiseen ei hyvää tahtoa löytynyt, Pera ei ollut tätä ennen nukkunut sisällä koko talvena, ja ruokansa hän oli kaivanut roskiksesta.

Pera siirtyi hätämajoituksen ateriointiosastoon. Hänen eteensä tuotiin kuuma pakastepizza. ''Aterian tarjoaa Pizzeria Hairy Arm'', kuului kaiuttimista.

Ihmiskaupan uhri

Kwertin planeetan pääkaupungissa oli pieni ihmisten siirtokunta. Kwertiläiset olivat humanoideja, sini-ihoisia, ihmistä pidempiä ja laihempia. Kwertillä kaikessa vedessä oli tiettyä kemikaalia, joka oli välttämätön kwertiläisille. Itse asiassa vesi, jossa tuota kemikaalia ei ollut, oli myrkkyä kwertiläisille, ja tuo kemikaali puolestaan oli myrkkyä ihmisille.

Ihmisten siirtokunnalla oli oma kauppansa, jossa myytiin ihmisten ruokaa, vaatteita, ja mikä tärkeintä, ihmisille sopivaa vettä. Kerran eräs kwertiläinen oli eksynyt pääkaupungin osiin, joissa ihmisten siirtokunta sijaitsi. Hänelle tuli jano, eikä muuta kauppaa ollut lähettyvillä, joten hän meni ihmiskauppaan ja osti pullon vettä. Hän ei tiennyt sen myrkyllisyydestä.

Kwertiläinen joi veden ja kuoli. Hänestä tuli ihmiskaupan uhri.

Kymmenen valovuotta

Unelmoin, että olisin kymmenen valovuoden päässä. Siellä voisin hyväillä häntä.

Hän ottaa telepaattisen yhteyden: ''Kulta, kuinkas on aamu lähtenyt käyntiin?''. Kierrän haaksirikkoutuneena avaruusaluksessa tähteä joten luonnollista vuorokaudenaikojen vaihtelua ei ole. Aamu on silloin kun olen herännyt.

Kokoerostamme huolimatta rakkaus on meille yhteistä, olemme kommunikoineet siitä. Seksiäkin on meidän kummankin lajeillamme. Jos olisin kymmenen valovuoden päässä, voisin antaa hänelle seksuaalista nautintoa alukseni atomikanuunoilla. Mutta kierrän tähteä, hänen tähteään, ja alukseni ylivalonnopeusmoottorit ovat hajonneet.

Olen ihmisnainen ja hän on älyllinen tähtisumu. Tähdet ovat hänen solujaan, hänen mulkkunsa on kymmenen valovuotta pitkä ja minä jumitan hänen mulkkunsa juuressa. Herkät paikat ovat mulkun päässä.

Eettisiä hyödykkeitä

Työpaikkani pihassa puen pyöräilykypärän päähäni ja avaan pyöräni lukon. Asiat täytyy tehdä tässä järjestyksessä, koska lukon tekoäly estää lukon avaamisen, jos avaajalla ei ole pyöräilykypärää päässä. Nämä uudet eettiset hyödykkeet tekevät elämän hankalaksi.

Lähden polkemaan kotiin. Uutissaitilla kerrottiin naisia vaanivasta raiskaajasta asuinalueellani, toivottavasti en törmää häneen.

Saavun kotiin, ja minulla on epämääräinen tunne, etten ole yksin. Menen keittiöön. Näen mustapukuisen hahmon ryntäävän kimppuuni, ja vaistomaisesti poimin keittioveitsen käteeni. Kun olen lyömäisilläni hyökkääjää veitsellä, tunnen kuin tuhat volttia kulkisi käteni läpi. Todellisuudessa jännite vain lamauttaa, mutta se on tarpeeksi, ja hyökkääjä pääsee helposti kimppuuni. Näitä uusia keittiöveitsiä ei ole tarkoitettu itsepuolustukseen.

Kehot

Astun kehonmuokkaimeen ja painan vatsankasvatusnappia. Sen jälkeen lisäilen läskiä sinne sun tänne. Sohvaperunalook on sen jälkeen valmis. Viime viikot olen ollut hoikka, ja halusin vaihtelua.

* * *

Astun bileisiin. Tyttöystäväni on minua vastassa. Hän on tänään pitkä, sininen humanoidi, kuin suoraan Avatar-elokuvasta. Joudun kurottamaan, kun suutelen häntä. Paras kaverini on näemmä lyhentänyt itseään ja näyttää hobitilta. Vanhat elokuvat ovat nyt muodissa.

Olohuoneessa katson muita bilettäjiä. Yksi Willendorfin venus -look. Useita kuusikymppisen näköisiä herrasmiehiä. Oikeasti he ovat parikymppisiä. Yksi blondibimbo isoine tisseineen.

Treenatun näköisiä kehoja ei näy yhtään. Ennen sellaisia arvostettiin, mutta arvostus menetti merkityksensä, kun treenatun näköisen kehon alkoi saada napin painalluksella.

Use the force

Luke Skywalker tunkeutuu mieleeni. Hän yrittää saada minut valtaansa. Panikoin ja taistelen vastaan, mutta Luke on voimakkaampi. ''Use the force'', ajattelen. En tiedä, onko ajatus Luken vai minun.

Poimin valomiekan. Luke ohjaa kättäni. Yritän saada käteni kontrolliini, mutten voi mitään.

''Nyt droideja korjaamaan'', ajattelen. Ajatus on Luken. Yritän ajatella omia ajatuksiani. ''Maijal oli karitsa, karitsa,… droidikorjaamo on talon takana.''

Oksennan. Pistoke irtoaa takaraivostani ja näen myyjäasuisen naisen. Oksetus laantuu ja saan mieleni kontrolliini.

''Sinun täytyy oppia antamaan mennä'', nainen sanoo. ''Näiden uudenlaisten elokuvien katselu vaatii totuttelua. Meillä on myös yksi Darth Vaderin näkökulmasta kerrottu, jos sinun olisi helpompi eläytyä pahikseen.''

Kosmologin teoria

Kosmologi Einwust sytytti piippunsa ja alkoi luonnostella yleistajuista artikkelia multiversumiteorastaan. Vielä 103-vuotiaana Einwust oli terävä professori emeritus, siitäkin huolimatta, että hän ryyppäsi ja poltti.

Einwustin teorian mukaan universumi haarautui jatkuvasti. Aina, kun oli kaksi mahdollista kehityskulkua, universumi haarautui kahdeksi universumiksi, kummallekin kehityskululle oma universuminsa.

Taustalla radio kertoi uutisen kosmologi Niemisen kuolemasta. Nieminen oli ollut Einwustin oppilas. Seuraavaksi uutisissa kerrottiin auto-onnettomuudesta, josta Einwust oli täpärästi pelastunut. Hän tykkäsi hurjastella, ja nettitrollit vaativat hänen ajokorttinsa peruuttamista.

Einwust ei kuitenkaan kirjoittanut artikkeliin teoriansa epätieteellistä osaa. Sen mukaan ihmiset olivat kuolemattomia. Aina kun universumi haarautui, ihmisen minuus jatkoi sellaisessa haarassa, jossa ihminen ei kuollut.

Reservaatti

Hörppään aamukahvia ja avaan uutissaitin netistä. Houstonin intergalaktisen avaruusalusterminaalin matkustajamäärät ovat näemmä ennätyskorkeita tänä vuonna. Muualla maailmassa ikätoverini saavat uutiset aivolinkin välityksellä.

Kun betelgeuzelaiset tulivat maapallolle ja esittelivät aivolinkkiteknologian ihmisille, se antoi mahdollisuuden ottaa yhteyden intergalaktisiin tietokantoihin ja kommunikoida telepaattisesti kenen tahansa kanssa intergalaktisessa imperiumissa. Tietenkin se tuhosi inhimillisen kulttuurin sellaisena kuin se oli ennen ollut. Tai ei ihan. Betelgeuzelaisilla oli outo päähänpinttymä, että kulttuureja ei saa tuhota kokonaan. Niinpä suomalaisia kiellettiin ottamasta aivolinkkiä, ja Suomi jäi alkuperäisen inhimillisen kulttuurin reservaatiksi.

Muualla maailmassa ikätoverini kouluttautuvat avaruusaluksen kuljettajiksi, virtuaalitodellisuustaiteilijoiksi, telepaattisiksi rikoskuulustelijoiksi, intergalaktisiksi diplomaateiksi, subalkeishiukkasfyysikoiksi, valo-olentojen hotellin työntekijöiksi… Minusta tulee vain verovirkailija.

Sinkkunaisen ratkaisu

Katsastin kaupunkimme parisuhdemarkkinat, ja totesin, että kaikki hyvät miehet ovat jo varattuja. Niinpä päädyin toisenlaiseen ratkaisuun.

Avaan suuren pahvilaatikon. Se saapui tänään postissa. Laatikosta ensimmäisenä osuvat käteeni silmät. Ne ovat ruskeat, kuten tilasinkin. Seuraavaksi käteeni osuvat hauislihakset. Niitä oli tarjolla asteikolla yhdestä (rimpula) kymppiin (bodari). Nämä ovat seiskat, rimpula ei saa olla, mutta liian lihaksikkaistakaan en tykkää. Seuraavaksi luut, ja näyttää, että niistä saa 185-senttisen miehen luurangon. Seuraavaksi käteen osuu aivot. ''Huomaavainen, itsestään huolta pitävä, vastuuntuntoinen, huumorintajuinen'' lukee niihin kiinnitetyssä tarrassa. Otan sitten muut osat nopeampaan tahtiin laatikosta.

Kaikki osat näyttävät olevan juuri sellaisia kuin tilasinkin. Alan kasaamaan Tee-se-itse -miestä.

Kirjastontäti

Särmä mies mustassa puvussaan käveli tiskille, jonka takana istui pienikokoinen, viisikymppinen nainen. Naisella oli nuttura, villatakki ja pullonpohjalasit. Nainen oli Kirjastontäti.

''Kulttuuriattasean tarkastus'', mies sanoi. ''Katsomme, ettei hyllyssänne ole mitään kiellettyä, väkivaltaa, pornografiaa tai yhteiskuntarauhaa järkyttävää.''

''Olkaa hyvä'', Kirjastontäti vastasi.

Mies kulki iltapäivän hyllyjen seassa, syynäsi kaiken tarkkaan.

''Saatte puhtaat paperit'', mies sanoi viimein. ''Hyllyssänne ei ole mitään kiellettyä.''

* * *

Miehen lähdettyä Kirjastontäti meni täyttämään hyllyjä. Sinne menivät yleisön saataville niin Clive Barkerin veriset kauhuromaanit kuin Sylvia Dayn rouvapornokin. Tietenkin unohtamatta anarkismin klassikoita ja Mein Kampfia. Kirjastontäti oli kirjastontäti henkeen ja vereen. Kulttuurin saatavilla pitäminen oli hänen sydämenasiansa.

Saastehirviöt

Sini oli järjestösisartensa kanssa auttamassa öljyonnettomuudesta kärsiviä merilintuja, kun hän näki vihreän ja limaisen, ihmisenmuotoisen hahmon nousevan merestä rannalle.

''Mikä mesta tää on? Kuka mä oon?'' hahmo kyseli.

Sini ihmetteli, että moinen otus osasi puhua, vieläpä Stadin slangia. Ei se kuitenkaan vaaralliselta näyttänyt. Merestä nousi vielä viisi samanlaista otusta. Otukset annettiin ympäristöjärjestön tiedemiesten huomaan.

* * *

''Merien saastuminen on synnyttänyt saastehirviöitä!'' lehtien lööpit kirkuivat. ''Ne ovat kylläkin hyvätapaisia ja puhekykyisiä.''

* * *

Kerran Sini oli merien saastuttamista vastustavassa mielenosoituksessa, kun hän näki vastamielenosoituksen. Sini katsoi tarkemmin, ja saastehirviöt siellä osoittivat mieltään.

''Pelastakaa saastehirviöt!'' hirviöiden plakaatit huusivat. ''Merien saastuttamista ei saa lopettaa! Ei saastehirviöiden sukupuutolle!''

Avaruusarkki

Avaruusarkki kiisi tähtienvälisessä tyhjyydessä. Se kuljetti mukanaan 10000 uudisraivaajaa. Se kiisi nopeudella, joka oli 99 prosenttia valonnopeudesta. Matka kestäisi tuhat vuotta, ja uudisraivaajat olivat syvähorroksessa tuon ajan, vanhenematta.

Tuhannen valovuoden päässä Maasta oltiin löydetty planeetta, joka oli ihmisen asuttava, mutta ilman älyllistä elämää. Sinne oli lähetetty ylikansoitetusta Maasta arkillinen ihmisiä, asuttamaan neitseellinen planeetta. Mukana oli työkaluja maanviljelyksen aloittamiseen sekä asumusten rakentamista varten. Loput uudisraivaajat saisivat itse pähkäillä.

* * *

Arkki saapui perille. Uudisraivaajat herätettiin, ja he astuivat arkista ulos. He huomasivat olevansa suurkaupungin laitamilla. Kaksisataa vuotta arkin lähdön jälkeen oltiin keksitty valoa nopeampi matkustus, ja planeetalle oli kahdeksassasadassa vuodessa kehkeytynyt kukoistava kulttuuri.

Kullervo

Kymmenien muiden kanssa Kullervo astui ruokasaliin. Kaikki ottivat jonossa tiskiltä identtisen aamiaisen, paahtoleivänpala, keitetty kananmuna, teetä, ja sekamehua, joka oli laimennettu tunnistamattomaksi. Kaikki istuivat pöytien ääreen.

Kaiuttimista kuului: ''Kaikki levittävät margariinin leivälle.'' Muiden kanssa Kullervo voiteli leipänsä.

Sitten kaiuttimista kuului: ''Kaikki syövät leivän.'' Muiden kanssa Kullervo totteli.

Sitten kaiuttimista kuului: ''Kaikki juovat mehun.'' Toteltiin.

Sitten kaiuttimista kuului: ''Kaikki rikkovat kananmunankuoren. Finlandian kansantasavallan jäsenet ovat vapaita valitsemaan itselleen sopivimman vaihtoehdon. Olette vapaita valitsemaan, rikotteko munankuoren munan leveästä vai kapeasta päästä.''

Kullervo itseidentifioitui kapean pään tyypiksi. Niinpä hän päästi pienen hymyn, niin pienen, ettei se herättänyt epäilyksiä, ja rikkoi munankuoren kapeasta päästä.

Ilmastoinstituutissa

Kampanjamme, joka painotti konsensuksen puutetta tiedemiesten joukossa puri, ja ilmastoskeptikkojen osuus väestöstä nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Nyt ilmastoskeptikoita on 23 prosenttia väestöstä.

Viime vuonna Maapallon keskilämpötila nousi vain 0,1 asteella. Tämä on edistystä verrattuna toissavuoden 0,2 asteen nousuun. Viime vuonna ilmastoskeptikoita olikin 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin toissa vuonna.

Tarkoituksemme on pysäyttää ilmastonmuutos. Siihen on matkaa vielä 27 prosenttiyksikköä. Ikävä kyllä enemmistö tiedemiehistä kampanjoi ilmastonmuutoksen todellisuuden puolesta, ja tämä vaikeuttaa työtämme. Meidän kampanjointimme on oltava tehokasta.

Vielä on kuitenkin mahdollisuus. Ilmastonmuutos pysähtyy, jos saamme käännytettyä yli 50 prosenttia väestöstä ilmastoskeptikoiksi. Itse asiassa taitavalla propagandalla meillä on jopa mahdollisuus kääntää Maapallon keskilämpötlia laskuun.

Piereskelijä

''Hyi, Larek pieraisi'', Kolak sanoi.

''Itse pieraisit'', Larek sanoi, ''ja nyt yrität syyttää muita.''

''Ei, kyllä se oli Larek'', Unna sanoi.

Larek ajatteli, että nyt hän oli paljastunut. Hän oli onnistunut salaamaan vikansa kolmenkymmenenkahden vuoden ajan, mutta nyt sille oli tullut loppu.

Rujakin saarella uskottiin, että vain viisi prosenttia ihmisistä eritti suolikaasuja. Nuo viisi prosenttia olivat saarella hylkiöitä: Heitä ei kutsuttu juhliin, he eivät päässeet treffeille, ja saivatpa he potkut työstäänkin.

''Piereskelijä ulos'', Unna, Kolak ja Pekak, kaikki paikallaolijat, huusivat. Larek ei voinut kuin poistua.

Illalla kotona Kolak ajatteli, että tulipa pidäteltyä, ja päästi mojovan pierun. Ja Unna. Ja Pekak.

Tellus

Robotti ZXC-576:n raportti:

Olen löytänyt uuden planeetan, jolla on elämää. Planeetta kuuluu siihen enemmistöön elämää sisältäviä planeettoja, joilla tapahtuu tuhoon vievä kehityskulku. Siellä luonto on jo kehittänyt ravinnonhankinta-, lisääntymis-, ja hengissäpysymiskyvyissään liian tehokkaan lajin. Laji on syrjäyttänyt muun luonnon suurella osin planeettaa ja muokannut planeettaa itselleen sopivaksi.

Saamme taas yhden vahvistuksen luonnon epästabiilisuudesta. Evoluutio kehittää lajeja, jotka pyrkivät selviämään hengissä, hankkimaan ravintoa ja lisääntymään, mutta lähes poikkeuksetta elämän tuhoaa se, että yksi lajeista kehittyy näissä toimissa liian tehokkaaksi.

Koska elämän luonnollinen kehitys yleensä tuhoaa itsensä, meidän on harkittava sitä, että luovumme puuttumattomuuspolitiikastamme ja alamme suojelemaan tällaisten planeettojen luontoa siltä itseltään.

Joanne Gray

Joanne Gray oli muiden hienojen leidien kanssa pelaamassa bridgeä. Siinä sivussa juoruiltiin, ja Sarah sanoi: ''Oletteko nähneet Suthcliffejen uutta puutarhuria?''

''Ihan hirveä mies'', Joanne sanoi. ''Röyhtäilee koko ajan.''

''Oletteko kuulleet?'' Rebecca sanoi. ''Cardiffin isännän on nähty suutelevan piikaansa.''

''Ties mitä muuta ovat tehneet'', Sarah kuiskasi.

''Hyi sinua'', Joanne sanoi. ''Älä edes vihjaile tuollaisilla. Ne asiat eivät sovi hienon leidin suuhun.''

* * *

Bridgeillasta poistuttuaan Joanne riisui korkeakauluksisen mekkonsa. Alta paljastui ihonmyötäiset trikoot, jotka jättivät hyvin vähän arvailujen varaan. Rinnassa oli tyylitelty P-kirjain. Joanne Gray oli vain hänen alter egonsa. Hän päästi mojovan pierun ja nousi pierun työntövoimalla lentoon. Oikeasti hän oli Peräsnainen.

Playing God

Pasi lisäsi viimeiset rivit tietokonevirukseen, jonka hän oli kirjoittanut, itselaatimallaan ohjelmointikielellä.

Kun tavalliseen tietokoneohjelmaan tekee pieniä, sattumanvaraisia muutoksia, ohjelma lakkaa kokonaan toimimasta. Se on kuin korttitalo: Yhtä korttia siirrettäessä koko talo romahtaa. Pasin ohjelmointikieli oli erilainen: Kun sillä tehtyyn ohjelmaan teki pieniä, sattumanvaraisia muutoksia, ohjelman toiminta muuttui pienillä tavoilla.

Elämällä on monta tunnusmerkkiä: Aineenvaihdunta, lisääntyminen, evoluutio. Tietokonevirukset ovat aineettomia, joten sellaiselle on turha yrittää aineenvaihduntaa. Tavalliset tietokonevirukset tekevät eksakteja kopioita itsestään eivätkä siis voi kehittyä evoluutiossa. Kopioidessaan itseään Pasin virus teki pieniä, sattumanvaraisia muutoksia itseensä. Sillä oli siis kaksi kolmesta elämän tunnusmerkistä.

Pasi latasi viruksen verkkoon. Nyt se lähtisi kehittymään.

Teini

Mira oli angstinen lähiöteini. Hän koki, että hän ei kuulunut lähiöön. Koulu, pinnalliset kaverit, ostarilla notkuminen, kaikki se ahdisti Miraa. Hänellä ei kuitenkaan ollut käsitystä, minne hän olisi kuulunut. Halusi vain kauas pois.

Mira oli alkanut viiltelemään itseään partakoneenterällä. Viiltohaavan tuottama kipu peitti hänen henkisen tuskansa niin näppärästi, ja veren näkeminen toi kummaa tyydytystä. Peittääkseen ainoan helpotuksentuojansa jäljet ympäristöltään hän käytti vain pitkähihaisia paitoja.

Kerran Mira viilsi käsivarttaan tavallista syvemmälle, ja kuului kilahdus. Kuin metalli olisi osunut metalliin. Mira raotti haavaa, ja näki metallisen tangon, muoviputkia, elektroniikkaa. Ihmistä hänessä oli siis vain pintakerros. Ilmankos hän oli kokenut olonsa niin vieraantuneeksi.

Viulumusiikki

Niina ja Mikko olivat syömässä aamupalaa. He sattuivat ottamaan katsekontaktin. Katsekontakti jäi päälle, ja kumpikin hymyili. Siinä samassa he ottivat toisensa syleilyyn ja suutelivat intohimoisesti. Samalla hetkellä alkoi kuulumaan romanttinen viulumusiikki.

Niina riuhtaisi itsensä irti syleilystä. Viulumusiikki lakkasi. ''Tuo viulumusiikkiappi on täysin naurettava!'' Niina tiuskaisi. ''Mnä en edes ymmärrä, miksi meillä pitää olla valvontakamerat joka vitun huoneessa.''

''Jos joku murtautuu meille, niin onhan se hyvä, että murtautuja on kamerassa.''

Niina alkoi mököttämään, eikä Mikko voinut ymmärtää Niinan reaktiota. Niina aina valitti, että Mikko vain puuhailee tietokoneilla eikä romantiikasta ole hajuakaan. Sitten kun yrittää asentaa romanttisen apin, niin toinen alkaa mököttämään.

Kohdennettu

Joel avasi Facebookin. Ensimmäisenä uutisvirrassa oli otsikko ''Keijo sai kolmen vuoden vankilatuomion tehtyään kymmenen vuotta pimeää työtä.'' Joel ajatteli, että tulipa näitä veronkiertotuomiouutisia paljon. Edellisenä päivänä oli ollut juttu suuryrityksen veronkierrosta. Sitä edellisenä uutinen, että verottaja tutkii veroparatiiseihin suuntautuvaa rahaliikennettä.

Joel ajatteli omia rötöksiään. Toivottavasti kiinnijääminen ei osuisi omalle kohdalle. Joel oli viimeisen vuoden ajan tehnyt osan urakoistaan pimeänä.

Joel kelasi uutisvirtaa alaspäin. Kavereiden lomakuulumisia. Sitten tuli linkki verottajan sivulle, jossa voisi täyttää veroimoituksen. Hetken Joel harkitsi klikkaavansa sitä, mutta jäi tekemättä.

* * *

Verotoimistovirkailija katsoi uusimman kampanjan tuloksia. He olivat ostaneet kohdennettua mainontaa niille, joita epäiltiin veronkierrosta, mutta todisteita ei ollut.

Todellista

''Onkohan tämä pöytä oikeasti olemassa?'' filosofi pohti. ''Ehkä näen unta ja vain uneksin tämän pöydän. Tai ehkä kaikki oliot ovat vain ajatuksia Jumalan mielessä, ja Jumala syöttää meille aistihavaintoja.''

''Mistä tässä nyt voi olla varma, kun ei voi edes tietää, onko tämä pöytä olemassa.''

* * *

200 vuotta myöhemmin…

Karin ja Ella ovat rakentaneet virtuaalitodellisuuteen mallin 1900-luvun huoneistosta ja aikovat järjestää siellä virtuaaliset teemabileet.

''Siirretään tätä pöytää keskemmälle.'' Tytöt tarttuvat virtuaalisen pöydän päihin ja nostavat sen keskemmälle.

''Pistä nyt maljakko pöydälle.''

Karin kävelee virtuaaliseen keittiöön ja hakee sieltä maljakon.

''Äh, nyt tästä maljakosta läikkyi vettä pöydälle.''

''Ei mitään, minä voin pyyhkiä pöydän.''

There is no spoon

Pentti oli kirjailija. Hän rakasti todellisia kirjoja, kirjoja fyysisinä kappaleina, joita pystyi konkreettisesti pitämään käsissään. Niinpä hän oli kieltänyt kirjojensa julkaisemisen e-kirjoina.

Sitten Pentti nielaisi punaisen pillerin. Hän huomasi seisovansa valtavan tietokoneen vieressä. Hän oli vain kuvitellut eläneensä 2010-luvun Suomessa. Todellisuudessa hän oli asunut virtuaalitodellisuudessa, jota tietokone pyöritti. Se oli ollut vain taitava jäljitelmä 2010-luvun Suomessa.

''E-kirjoja!'' Pentti parkaisi. ''Elämäntyöni on valunut hukkaan. En ole eläessäni kirjoittanut yhtään todellista kirjaa. Pelkkiä e-kirjoja!''

Ystävällismielinen, pitkään mustaan nahkatakkiin pukeutunut hahmo imuroi Pentin romaanit virtuaalitodellisuudesta ja tulosti ne. Sitten hän laittoi sivut kirjansidontakoneeseen, ja siinä oli Pentille ensimmäistä kertaa hänen romaaninsa fyysisinä kappaleina.

Oikeasti olemassa oleva

Teoreettinen filosofi ja käytännöllinen filosofi istuivat iltaa käytännöllisen filosofin luona. Yhtäkkiä teoreettinen filosofi kysyi: ''Onkohan tuo pöytä oikeasti olemassa?''

''Ei'', käytännöllinen filosofi vastasi.

''Milloinkas sinusta on tullut idealisti?'' teoreettinen filosofi kysyi.

''Olen edelleen materialisti'', käytännöllinen filosofi vastasi. ''Tilasin tuon pöydän filosofisia esimerkkejä myyvästä kaupasta. Näköaistimus pöydästä on toteutettu hologrammitekniikalla, ja voimakenttä pitää esineet siinä, missä pöydän pinta näyttää olevan.''

''Hmm…'' teoreettinen filosofi sanoi. ''Hologrammi on oikeasti olemassa, samoin hologrammin tuottava laitteisto. Voimakenttä samoin on oikeasti olemassa. Voidaanko sanoa, että tuota pöytää ei ole olemassa?''

''Olen materialisti'', käytännöllinen filosofi sanoi, ''joten minulle pöytä tarkoittaa fyysistä kappaletta. Sellaisena tuota pöytää ei ole.''

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License