Tiedehaltianeidon yksinäinen ilta

Vuonna 1595 toista aikaa

''Gandalf ei ole koskaan täällä, kun häntä tarvittaisiin'', ajatteli Friendslas, ''aina hän huitelee pitkin maailmaa pelastamassa sitä, milloin yksin, milloin porukalla. Hän ei ole koskaan Synkmetsässä ohjaamassa väitöskirjakääröäni.''

Friendslas teki väitöskirjakääröä, jonka otsikko kuului: ''Parannusloitsujen loppusoinnut ensimmäisellä ajalla.'' Hän oli huomannut, että vanhoissa kirjoituksissa parannusloitsut näyttivät toimivan sitä paremmin, mitä laadukkaammat loppusoinnut niissä oli. Aluksi loppusoinnut olivat olleet lähinnä nimellisiä.

Voimat, toivottavasti kuulette pyynnön tään
Parantamista käykäätte tekemään

Tällaisilla loitsuilla saatiin parannettua lähinnä pieniä naarmuja. Kun loppusoinnut alkoivat olla kunnollisia, niillä saatiin parannettua jo tuhkarokkoisia vauvoja

Oi Synkmetsän humisevat lehdot
Parantakaa, sairaita täynnä on kehdot

Tässäkin loppusoinnun muodostavat sanat olivat samassa taivutusmuodossa. Kun sanat olivat eri taivutusmuodoissa

Pyhä voima, mua ohjaa ja kannusta
Auta mua tekemään parannusta

niillä saatiin kasvatettua takaisin irronneita raajoja. Kirjoitusten mukaan tämän loitsun tehoa lisäsi entisestään se, jos parannettavan päällä heiluteltiin kannua ja kannuksia. Friendslasin teorian mukaan tämä johtui sanan ''kannusta'' kolmoismerkityksestä.

Jos Friendslas pystyisi vakuuttavasti todistamaan yhteyden loppusointujen laadun ja parannustehon välillä, parantajahaltiat hyötyisivät löydöstä suunnattomasti.

Friendslas ei ollut onnistunut löytämään lähteitä, jotka käsittelivät aivan ensimmäisen ajan alun parannusloitsuja, jotka hänen hypoteesinsa mukaan olivat täysin loppusoinnuttomia ja näin ollen myös täysin tehottomia. Friendslas oli toivonut saavansa tehtyä käärön ilman viittauksia tällaisiin, mutta nyt ne alkoivat näyttää välttämättömiltä.

Friedslas olisi halunnut kysyä Gandalfilta, josko tämä olisi tiennyt ensimmäisen ajan alun lähteistä, mutta Gandalf oli mennyt taistelemaan Sauronia vastaan ja ottanut suuren osan Synkmetsän populaatiosta mukaansa. Myös Friendslasin rekisteröity parisuhde, Malwaria, oli mennyt Gandalfin mukaan.

Friendslaskin olisi halunnut mennä mukaan taistelemaan, mutta Gandalf oli torjunut ehdotuksen ja sanonut, että Friendslasin oli tärkeämpää saada väitöskirjakäärönsä nopeasti valmiiksi. Pääsisi sitten postdoccaamaan Morian kaivoksiin. Friendslas ei tosin ollut varma, halusiko hän edes Moriaan. Kääpiöt varmaan ahdistelisivat häntä koko ajan.

* * *

Taidokkaasti Malwaria teki miekallaan valehyökkäyksen ja houkutteli örkin tekemään vastaiskun. Kun örkki syöksyi häntä kohti, hän käänsi vasemman nänninsä kohdalta lähtevän piikin kohti örkkiä ja tämä seivästi itsensä piikkiin.

Klitoriksen kohdalta lähtevän piikin käyttäminen oli vaikeampaa. Täytyi ensin tehdä valehyökkäys potkaisemalla, ja kun vastustaja syöksyi vastahyökkäykseen, piikki osoitti valmiiksi oikeaan suuntaan. Aseen käyttö vaati taitoa, mutta Malwarian käsissä - tai tarkemmin sanottuna Malwarian ''siinä'' - se oli äärimmäisen tappava väline.

Malwaria työnsi örkin pois piikistä ja alkoi etsiä uutta vastustajaa. Hän huomasi, kuinka vähän matkan päässä Galdalf taisteli balrogia vastaan. Gandalf näytti olevan tappiolla. Malwaria seurasi tilannetta hetken ja näki, kuinka balrog repi Gandalfin kahteen osaan.

* * *

''Väitöskirjakääröni ohjaaja on kuollut'', Friendslas ajatteli kauhuissaan. Hän oli katsonut palantirista puoli yhdeksän uutiset ja kuullut sieltä tämän huolestuttavan tiedon.

''Nyt sillä kestää ainakin puoli vuotta, ennenkuin se saa herätettyä itsensä henkiin'', Friendslas mutisi, ''jo kolmas kerta kun näin käy. Väitöskirjakääröni on kyllä viivästynyt näiden Gandalfin kuolemien takia. Eikä edes Malwaria ole lohduttamassa.''

Friendlas oli joutunut opettamaan Malwarialle kädestä pitäen, kuinka järkyttynyttä partneria lohdutetaan. Nopeasti Malwaria olikin kehittynyt asiassa taidokkaaksi, tai ainakin teeskentelemään lohduttajaa äärimmäisen tehokkaasti.

Friendlas joutuikin lohduttamaan itse itseään. Hän valmisti itselleen vaahtokylvyn.

* * *

Friendslas antoi lämpimän veden hyväillä itseään. Hänen kätensä tuntuivat hiukan levottomilta, ja toinen käsi eksiykin jalkoväliin. Hän hyväili alapäätään ja antoi kiihkon kasvaa hitaasti. Friendslas ajatteli vuoroin Malwaria, vuoroin Gandalfia. Gandalfista hänellä ei tosin ollut omakohtaista kokemusta, mutta fantasiana tämä isällinen hahmo toimi hyvin. Kiihko kasvoi.

* * *

Kun Friendslas oi melkein huipulla, hän huomasi kylppärissä toisen hahmon. Hahmolla oli mustat hiukset, ja se oli pukeutunut viininpunaiseen mekkoon. Hahmon silmäänpistävin piirre oli uhkean poven muodostama tissivako.

''Tuon tissivaon huomaisi virstojen päähän'', Friedslas ajatteli.

Hahmon takana oli kylppäriin kuin taikaiskusta ilmestynyt korsettikaappi. Vanhoille lukijoille hahmo onkin tuttu tarinasta ''Malwaria muinaisessa Egyptissä.''

''Mistä ihmeestä tupsahdit tähän'', Friedslas ihmetteli.

''Tuo portti toimii hiukan epävakaisesti'', hahmo vastasi, ''yritin päästä lypsämään Greiphonia, multiversumin rikkainta miestä, mutta jouduin vahingossa tänne. Mutta et kai sinä, hyvä lapsi, tyydytä itseäsi?''

''Entä jos tyydytänkin'', Friendslas kivahti.

''Seksuaalinen nautinto tekee naisista sairaita'', hahmo valisti.

''Ja sinäkö et koskaan nauti seksistä?'' Friendslas kivahti.

''Kultaseni, seksuaalinen energia täytyy suunnata oikein'', hahmo vastasi.

''Ja minnekähän se oikein on'', Friendslas vastasi.

''Miehiin, kultaseni, miehiin'', kuului hahmon vastaus.

''Ja heiltäkö sitten saa nautinnon?'' Friendslas kivahti.

''Miehiltä saa sen mitä haluaa'', hahmo vastasi.

''Ja mitähän sitten se oikein on?'' sanoi Friendslas.

''Valtaa, rahaa, rikkauksia, sitä miehiltä saa'', hahmo julisti.

''Käytät siis seksiä välineenä'', Friendslas tiuskaisi, ''alistat välineeksi kauneimman asian mitä kaksi olentoa voi keskenään tehdä. Voit painoa takaisin kaappiisi.''

''Kyllähän minä menen'', hahmo sanoi ja hävisi kaappiin. Hetken päästä myös kaappi haihtui pois näkyvistä.

* * *

''Hullu ämmä'', Friendslas mutisi. Hän yritti viimeistellä soolosuorituksensa, mutta tunnelma oli päässyt lässähtämään. Friendslas kävi kaatamassa itselleen pikarillisen skumppaa ja palasi kylpyyn pikarin kanssa.

''Kunpa Malwaria tulisi pian takaisin'', Friendslas ajatteli, ''hän ei ainakaan käytä seksiä vallan välineenä.'' Friendslasilla ei tosin ollut aavistustakaan, käyttikö Malwaria seksiä johonkin tarkoitukseen vai ei. Aika usein sängyssä Malwaria vaikutti jotenkin päämäärättömältä.

Jälkisanat

Parissa viimeisessä Malwaria-novellissa olemme nähneet tämän hurmaavan sankarittaren hänen ystäviensä silmin. Ne ovatkin syventäneet jo entisestään Malwaria-hahmon syvää ihmis- vai pitäisikö sanoa haltiakuvausta.

Malwaria eroaa useiden muiden fantasiakirjojen päähenkilöistä, jotka valitettavan usein jäävät etäisiksi sankarihahmoiksi. Liian monet fantasiakirjat kuvailevat pelkästään sankaritekoja, mutta elämäniloiset Malwaria-novellit esittävät tasapainoisesti kaikki tämän valloittavan persoonan elämän osa-alueet.

Malwaria-novelleissa olemme nähneet tämän sankarittaren mitä eriskummallisimpia seikkailuja ja edesottamuksia, mutta myös sen, kuinka hän kaikkien sattumustensa keskelläkin kaipaa elämäänsä kiinnekohtaa, pysyvää parisuhdetta.

Korpin luonnonlahjakkuus kirjoittajana on tullut näissä novelleissa hyvin esiin, ja nähtäväsi jääkin, pystyykö edes hänen lennokas mielikuvituksensa vastaisuudessa tuottamaan uusia Malwaria-tarinoita.

- hum. kand. T.E. Kaitsu Nimi

Liite A: Belaziana-raapale

Liitteenä Belazianan edesottamuksista kertova raapale, eli tasan sadan sanan mittainen novelli. Vastoin tapojaan Belaziana joutuu tarinassa suostumaan seksiaktiin.

Portto ja demoni

Demoni Azagel oli iskenyt silmänsä Belazianaan, porttojen ruhtinattareen. Ulottuvuudestaan hän oli seurannut, kuinka kuninkaatkin lankesivat tämän ihmisnaisen jalkoihin, ja Azagel halusi itsekin maistaa tätä hedelmää.

Yhtäkkiä Belaziana makasi divaanilla silkkiverhojen ympäröimänä. Azagel astui esiin. Ensisilmäyksellä demoni näytti Belazianasta rumalta. Toisella silmäyksellä hän näytti edelleen rumalta, mutta aristokraattisella tavalla. Väkipakolla demoni riisui Belazianan viininpunaisen mekon. Pari yhtyi lukemattomia kertoja. Joka kerralla demonin seitsemän kivestä pumppasivat nestettä, josta saavat alkunsa tähdet, galaksit ja maailmankaikkeudet.

Yhtäkkiä Belaziana makasi tutun kärrytien varrella. Hän puki mekkonsa ja lähti kävelemään kotiin. Belaziana tunsi, kuinka pitkin hänen reisiään valui nestettä, josta saavat alkunsa tähdet, galaksit ja maailmankaikkeudet.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License