Salapoliisin löytö

Yksityisetsivä Hecto Puaroota oli alkanut epäilyttämään koko maailma, jossa hän eli. Hänen lähiympäristössään tapahtui jatkuvasti sellaisia murhia, jotka olivat mahdollista ratkaista loogisella päättelyllä, mutta oikean päättelyn löytäminen oli vaikeaa. Hän oli selvitellyt tilannetta ja tullut siihen tulokseen, että maailma, jossa hän eli, ei ollut todellinen, vaan salapoliisiromaanisarjan maailma. Myöskään hän itse ei ole todellinen henkilö vaan hahmo salapoliisiromaanisarjassa. Hän keskusteli tilanteesta ylikomisaario Marsin kanssa.

Puaroo: Olenkohan oikeasti selvittänyt totuutta yhdestäkään murhasta?

Mars: Miten niin?

Puaroo: Jos kaikki murhat ovat olleet fiktiivisiä, niin mikään niissä ei ole totta, ei edes se, kuka on murhaaja.

Mars: Sinähän aina sanot selvitettyäsi murhan, että sinulla on sellainen olo, että palikat loksahtivat paikoilleen.

Puaroo: Entä sitten?

Mars: Vaikka tilanteesi ovat fiktiivisiä, on aina vain yksi tuntematon henkilö, murhaaja, ja yksi tuntematon tapahtumaketju, joka voi synnyttää tunnetun tilanteen. Sinä kykenet aina päättelemään mikä tuo tapahtumaketju on, ja kuka on murhaaja.

Puaroo: Entä sitten?

Mars: On vain yksi murhaaja, joka loogisesti sopii tunnettuun tilanteeseen. Eikö tämä tarkoita, että vaikka maailmamme on fiktiivinen, sen sisällä jokaiseen murhamysteeriin on vain yksi oikea ratkaisu, ja sinä löydät sen.

Puaroo: Nyt en tajua.

Mars: Matematikan kirjassa voi olla tehtävä: ''Annalla on kaksi markkaa ja Heikillä on kolme markkaa. Kuinka monta markkaa heillä on yhteensä?'' Anna ja Heikki ovat tietyti fiktiivisiä henkilöitä ja koko tilanne on fiktivinen. Silti tehtävään on vain yksi oikea ratkaisu. Sinun tillanteesi on samankaltainen.

Puaroo: Aivan! Fiktiiviselläkin maailmalla voi olla omat fiktiiviset totuusehtonsa, ja minä kykenen selvittämään niiden mukaisen fiktiivisen totuuden.

Mars: Niin juuri. Vaikka murhissasi mikään ei olisi totta oikeasti, löytämäsi ratkaisu on niissä totta maailmamme sisäisen logiikan mukaan.

Puaroo: Entäs sitteen, kun kirjailija-jumalastamme tulee seniili? Hän alkaa kirjoittaa heikkotasoisia jatko-osia, joiden sisäinen logiikka ei enää kestä. Minä ilmeisesti sittenkin tulen selvittämään murhaajan kuin taikuri.

Mars: Ikävä kyllä taidamme olla siinä ikävässä tilanteessa, että fiktiivinen totuus murhaajasta on se, minkä kirjailija-jumalamme kirjoittaa romaaniin. Looginen kestävyys ei taida olla välttämätöntä sille, että jokin on totta fiktion sisällä.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License