Puhelinmyyjä

''Haloo?''

''Se on Mikko hautaustoimisto Ikiunesta, terve. Nyt olisi ruumisarkkuja kaupan. Halvalla lähtee.''

''En minä nyt oikein tiedä, kun meillä ei kukaan ole kuollut.''

''Mutta kannattaahan sellainen hankkia varastoon, jos vaikka kuolemantapauksia tulee. Lasten koot olisivat erikoistarjouksessa, että montako laitetaan?''

''En minä nyt osta.''

Riitta löi puhelinmyyjälle luurin korvaan. Ruumisarkkujen puhelinmyyntiä, kaikkea sitä kuulee. Riitta ajatteli, että onneksi hänen kahdeksanvuotias tyttärensä ei ollut vastannut puhelimeen. Olisi järkyttynyt pahanpäiväisesti.

Puhelinmyyjä oli sitkeä. Saman illan aikana hän soitti Riitalle vielä neljä-viisi kertaa, ja joka kerta sama myyntipuhe alkoi alusta. Kolmannella kerralla Riitta yritti sanoa myyjälle, että tämä ei soittelisi enää, mutta myyjä ei ottanut kuuleviin korviinsa. Jatkoi vain myyntipuhettaan.

* * *

Seuraavana aamuna, kun Riitta oli töissä, puhelin soi taas. Riitta tuohtui, että soittaako se sama puhelinmyyjä taas. Hän meinasi jättää vastaamatta, mutta vastasi kuitenkin.

''Kuopion keskussairaalasta, päivää. Meillä olisi teille vähän ikäviä uutisia. Tyttärenne koulumatka päättyi tänä aamuna ikävästi. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa.''

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License