Necronomicon-ilmiö

Phillip oli Miskatonicin yliopiston kirjastossa. Hän valitsi summamutikassa kirjan hyllystä ja alkoi lukemaan sitä. Kirja oli Necronomicon, ja se kertoi, kuinka maailmankaikkeutta hallitsevat julmat olennot ja voimat, jotka eivät välitä ihmisten hyvinvoinnista. Luettuaan vähän matkaa Phillip totesi, että kirjan sanoma oli niin hirveä, että hän sekoaisi, jos hän jatkaisi lukemista.

Niinpä hän poimi toisen kirjan. Tällä kertaa käsiin sattui fysiikan alkeisoppikirja. Phillipin mielestä kirja oli kuitenkin vaikeatajuinen, ja lukeminen takkusi sen takia. Ymmärrysvaikeuksien takia Phillip tunsi itsensä pieneksi ja mitättömäksi, ja se masensi häntä.

Phillip tuli siihen tulokseen, että tietokirjat ovat hänelle liian vaativia. Niinpä hän meni kirjaston kaunokirjallisuuden osastolle, ja luettavaksi osui Dostojevskin romaani. Vähän aikaa luettuaan Phillip tuli siihen tulokseen, että opus oli liian tylsä ja puiseva, ja hän pitkästyisi kuoliaaksi, jos hän jatkaisi lukemista.

Phillip totesi, että kirjat eivät taida sopia hänelle. Niinpä hän meni kotiinsa ja avasi telkkarin. Sieltä tuli uutislähetys, jossa kerrottiin sodasta Lähi-Idässä. Ihmisiä kuoli, ja sadattuhannet joutuivat pakolaisiksi. Kanssaihmisten kohtalo ahdisti Phillipiä, ja hän katsoi parhaaksi vaihtaa kanavaa.

Toiselta kanavalta tuli suosittu sitcom. Hahmot toilailivat, ja naurunauha ilkkui hahmojen kommelluksia. Phillip tunsi myötähäpeää hahmojen tekemisten johdosta, ja nolotus pakotti vaihtamaan kanavaa vielä kerran.

Tällä kertaa Phillip osui musiikkivideokanavalle. Pophitit olivat Phillipistä mukavaa kuultavaa. Ne eivät herättäneet hänessä mitään ikäviä tuntemuksia. Koko illan hän kuunteli hauskoja ralleja, joiden tahdissa kuvat vaihtuivat ruudulla.

Tästä lähin Phillip muistikin aina suojata itsensä kaikelta ikävältä informaatiolta. Musiikkivideoista tuli käytännössä ainoa asia, jota hän mistään mediasta seurasi. Oikeastaan hän oli sen seurauksena varsin tyytyväinen elämäänsä.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License