Miljoona euroa

''Kohta minä annan teille kaikille jotain, mikä on arvokkaampaa kuin miljoona euroa'', kesäteologi sanoi.

Teemun mielenkiinto heräsi heti. Teemu oli seurakunnan poikaleirillä, ja kesäteologi oli aloittelemassa iltahartautta. Normaalisti hartaudet eivät kymmenvuotiasta niin kiinnostaneet, mutta nyt olisi jotain, joka oli arvokkaampaa kuin miljoona euroa. Mitähän se olisi?

''Ajatelkaa, arvokkaampaa kuin miljoona euroa'', kesäteologi lisäsi jännitystä.

Teemu ajatteli, että harva asia oli arvokkaampaa kuin miljoona euroa. Ehkä kaksi miljoonaa euroa? Mutta tuskin lapsille sellaisia summia rahaa alettaisiin jakamaan. Miljoonalla eurolla tosin saisi paljon leluja, ja vielä älyluurinkin. Teemun vanhemmat olivat antaneet hänelle vain vanhanaikaisen kännykän. Liikoja ei kuitenkaan kannattanut odottaa. Ehkä kesäteologi jakaisi kaikille lakritsipötköt.

''Nyt se arvokas asia tulee'', kesäteologi sanoi. ''Se on evankeliumin ilosanoma. Ajatelkaa, Jeesus on kuollut ristillä kaikkien teidän puolesta…''

Pettymys valtasi Teemun. Hän oli kristillisestä perheestä, ja evankeliumi oli hänelle peruskauraa. Kyllähän Teemu tiesi, että hänen odotettiin pitävän evankeliumia arvokkaampana kuin miljoonaa euroa, mutta ei hän osannut niin ajatella. Älyluuri olisi niin hieno. Samoin NERF-lelukonekivääri, mutta toivo niistä haihtui kuin tuhka tuuleen evankeliumin peliintuomisen myötä.

Teemu koki huonoa omaatuntoa pettymyksestään. Hänelle oli opetettu, että materia oli alhaista pelastumisen rinnalla, mutta opetus ei yksinkertaisesti vastannut hänen tunteitaan. Älyluuri olisi ollut niin käsinkosketeltava, eikä hän kyennyt näkemään tai koskettamaan pelastusta.

Hartauden lopuksi kesäteologi jakoi kaikille lakritsipötköt. ''Sainpahan edes jotain'', Teemu ajatteli.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License