Math crank

Vuonna 1992…

Mä oon laulaja. Meidän asukastuvalla oli kevätjuhla, nii mä lauloin siellä. Kaikki taputti mulle. Mut mä en voi laulaa täyspäiväsesti, kun mulla on se pipolaari. Ja mä soitan sähköurkuja kanssa. Aina kun valo syttyy koskettimeen mä painan sitä. Mä toivon että mä muistasin mitä nappulaa pitää painaa ku ei kaikissa sähköuruissa oo niitä valoja.

Mut mun mies Pertsa on tosi älykäs. Se on matemaatikko. Sillä oli lukiossa pitkä matikka ja se ratkoo maailman vaikeinta matikan tehtävää. Mut ei se voi käydä töissä ku sillä on se skitsotauti.

Mä aina kattelen kun Pertsa piirtelee niitä kaavoja paperille. Sillon se näyttää tosi onnelliselta. Mut en mä niistä kaavoista ymmärrä mitään. Pertsa ymmärtää ku se on niin älykäs. Ei Pertsasta kyllä petipuolella oo oikein mihinkään mut semmosia ne matemaatikot on. Mut kyllä mä rakastan sitä ja se rakastaa mua omalla tavallaan.

Kerran Pertsa sano, että se oli saanu sen maailman vaikeimman matikan tehtävän tehtyä. Voitteks kuvitella? Mun mies sai maailman vaikeimman matikan tehtävän tehtyä. Se lähetti sen ratkasun johonkin saksalaiseen yliopistoon ku ei Suomessa niin vaikeeta matikkaa ymmärretä. Se joutu kääntämään sen sanakirjan kans englanniks. Sieltä yliopistosta oikein vastattiin sille. Ne sano, että siinä Pertsan ratkasussa oli joku virhe. Pertsa oli tosi vihanen kun ei siinä mitään virhettä ollu, mut Pertsa tekee niin hienoja laskuja, ettei Saksassakaan ymmärretä niitä.

Sit Pertsa on nyt kaks viikkoo piirrelly kaavoja paperille, ku se yrittää tehä niille saksalaisille selitystä miten se kohta menee oikeesti. Nyt se taas eilen lähetti ne selitykset sinne yliopistoon. Toivottavasti ne tällä kertaa ymmärtää. Ku siitä ratkasusta on luvattu usean sadan tonnin palkkio, ja ne rahat kuuluu Pertsalle. Voitteks kuvitella? Mun mies laskee niin hienoja laskuja että niillä ansaitsee useita satoja tonneja.

* * *

Matematiikan jatko-opiskelija Hans Wolfgang avasi kirjeen. Taas joku amatööri oli lähettänyt Fermatin viimeisen lauseen todistusyritelmän. Niitä tuli eri yrittäjiltä useampi kuukaudessa, ja aina niissä oli joku virhe. Lisäksi ne olivat niin alkeellista matematiikkaa, että jos Fermatin lauseelle olisi olemassa niin alkeellinen ratkaisu, se olisi löydetty satoja vuosia sitten. Mutta kaikki yritelmät piti lukea, koska ratkaisusta oli luvattu 50000 dollarin palkinto, ja rahan kanssa piti olla oikeudemukainen.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License