Näpertely (24.3.2020)
''Uusia koronatartuntoja ei enää rekisteröity eilen Suomessa'', Hanna luki lehdestä.
''Selvittinpäs'', Hanna ajatteli, mutta puoli vuotta ja 10000 kuollutta se oli vaatinut. Hanna itsekin oli käynyt sairaalahoidossa viruksen takia. Nyt edessä oli enää giganttinen talouden jälleenrakennusprojekti. Hannalle tuli mieleen isovanhemmat, jotka olivat sodan jälkeen osallistuneet maan jälleenrakennukseen.
Vielä tammikuussa Hannan mielestä suurimmat yhteiskunnalliset epäkohdat olivat olleet sähkösäteily ja seksistiset vitsit. Koronavirus oli ollut Kiinassa turvallisen etäisyyden päässä. Sitten viikossa asiat olivat kääntyneet päälaelleen. Suomeakin uhkasi pandemia. Se oli saanut sähkösäteilyn ja seksistiset vitsit vaikuttamaan mitättömiltä uhkakuvilta.
Hanna ajatteli, että nyt yhteiskunta oli kohdannut todellisen ongelman, eikä varaa näpertelyyn enää ollut.
Korona (24.3.)
''Omat'', Valtteri sanoi ja löi. Lyöntikiekko kimposi pelilaudan takaseinästä ja osui Valtterin kiekkoon lyöntilinjan takana. Valtterin kiekko, hänen viimeisensä, kimposi pussiin.
''Valtteri voittaa… viisi rullaa vessapaperia!'' isä julisti.
Oli lauantai-iltapäivä keväällä 2020. Marinin hallituksen julistettua ulkonaliikkumiskiellon epidemian takia perhe tappoi aikaa pelaamalla koronaa. Lapsetkaan eivät voineet käydä kavereiden luona, niin jotain viihdettä oli pitänyt keksiä. Panoksina käytettiin vessapaperirullia, kun isä oli kaukokatseisesti hankkinut niitä suuren määrän vastaisen varalle. Sitä kauttahan se koronalautakin oli löytynyt, kun varastoa oltiin tyhjennetty vessapaperipaalien tieltä.
''Miks meillä pitää olla niin paljon vessapaperia?'' Susanna, perheen pikkutyttö kysyi.
''No jos vaikka tulee tosi iso kakka'', isä vastasi.
Biohazard (24.3.)
Kunpa voisit pitää minua sylissäsi, mutta minä olen biohazard. Sitä kaipaan eniten, että joku ottaisi syliinsä ja sanoisi, että kaikki kääntyy hyväksi. Mieluiten juuri sinä, rakkaani. Mutta sitä minulle ei suoda.
Maskeihin ja kumihanskoihin sonnustautuneet hoitajat käyvät tuomassa ruokaa ja kohentamassa tippaa. Sanovat, että tilani on vakaa, mutta silti kuolema pelottaa. Kaipaan ihmisen kosketusta, edes jonkun ystävällistä hymyä, mutta maskit peittävät hoitajien ilmeet.
Yskin jatkuvasti. Jos olisi mahdollista yskiä keuhkonsa pellolle, olisin tehnyt sen lukuisia kertoja. Rintaa ahdistaa ja tuntuu kuin jokainen lihakseni olisi tulessa. Mutta hoitajien mukaan tilani on vakaa.
Kunpa voisit pitää minua sylissäsi, mutta minä olen biohazard.
Sosiaalispornoa (25.3.)
Jarkko katsoi elokuvaa, jossa kaksi ystävystä ajoi autolla ja jutteli. He olivat menossa viettämään iltaa. Jarkko kadehti miehiä. He pystyivät vapaasti tapaamaan toisiaan ja istumaan iltaa ilman huonoa omaatuntoa.
Oli kevät 2020 ja koronaepidemia oli jyllännyt Suomessa kaksi kuukautta. THL oli ohjeistanut kansaa kutistamaan sosiaaliset kontaktit minimiin. Ihmiset tekivät kotonaan etätöitä ja katselivat elokuvia menneestä ajasta.
Jarkko ajatteli, että nykyään ihmisten tapaaminen oli kuin suojaamaton seksi silloin joskus. Jokaiseen tapaamiseen liittyi riski. Ehkä pöpö tarttui juuri tästä tapaamisesta. Ja syyllisyys, kun ei noudattanut terveysviranomaisten suosituksia.
Elokuvassa miehet saapuivat illanviettopaikkaan. Asunto oli täynnä vieraita. He kättelivät toisiaan ja juttelivat keskenään iloisesti.
Kiinalaisella eläintorilla (27.3.)
Kiinan-matkallani kävin paikallisella eläintorilla. Siellä myytiin ankkoja, sikoja, kanoja, kaikki kokonaisina ja ilman muovipakkauksia. Ajattelin, ettei tuollainen meininki mitenkään menisi suomalaisista hygieniamääräyksistä läpi.
Huomioni kiinnittui pieneen, isopäiseen ja kädelliseen otukseen, joka oli elävänä häkissä. Oppaani mukaan se oli harvinainen, kallis herkku. Minun kävi otusta sääli ja päätin laskea sen takaisin luontoon. Niinpä käytin koko matkabudjettini sen ostamiseen.
Yöksi otus jäi haltuuni. Opas kertoi tietävänsä kokin, joka laittaisi sen minulle ruuaksi seuraavana päivänä. Yöllä toteutin suunnitelmani. Kun avasin häkin, otus vipelsi metsään iloisesti loikkien.
* * *
Näemme maapallon, joka on eloton. Kaikki kasvit ja eläimet ovat kuolleet. Vain pieni hahmo vipeltää iloisesti loikkien.
Maskityyppi (16.4.)
Mä jonotin lähikaupan kassalle. Jonottajat pysy kahden metrin päässä toisistaan, kun oli korona-aika.
Sit sisään tuli joku maskipäinen tyyppi. Ei siinä maskissa mitään, kyllähän koronalta halus suojautua, mut se kaivo moottorisahan laukustaan, starttas sen ja upotti yhen kaupasta lähössä olleen asiakkaan vatsaan. Mä olin ihan OMG et voiks korona tarttua roiskuvista sisälmyksistä.
Sit me kaikki ryysättiin kaupan perälle, tietty yrittäen pitää kahen metrin etäisyyden muihin, ja se maskityyppi juoksi meidän perään. Ryysätessä yks mummo tuli tosi lähelle mua ja mä et tarttuuks korona nyt jompaankumpaan.
Pari asiakasta se maskityyppi sai kiinni ja silvottua, mut me muut päästiin pakoon kaupan takaovesta.
Verinen käsi (16.4.)
''Verinen käsi!'' Mikko kuuli. ''Verinen käsi tulee!''
Mikko heräsi hikeä valuen. Vähitellen hän tajusi vain nähneensä unta ja nukahti uudelleen.
Seuraavana päivänä kaupassa Mikko huomasi, että verinen käsi seurasi häntä. Oliko se sittenkään ollut unta? Koronaepidemian takia kauppavisiitit piti muutenkin tehdä nopeasti, mutta tästä kauppavisiitistä tuli superlyhyt. Hän sulloi ostoskorinsa täyteen sandwichejä, maksoi ne ja poistui.
Siitä eteenpäin verinen käsi vainosi Mikkoa koko ajan. Olipa hän lenkillä, makuuhuoneessaan tai olohuoneessa etätöissä, jossain lähistöllä väikkyi verinen käsi.
Lopulta Mikko kyllästyi pelkäämään ja päätti ottaa selvää, mikä tämä verinen käsi oikein oli. Sehän oli hänen oma kätensä, joka oli verillä jatkuvasta pesemisestä.
Oikea ratkaisu (19.5.)
Lukiolaispoika Touko treenasi matematiikkaolympialaisiin. Oli koronakevät ja matematiikkaolympialaiset oli siltä kesältä peruttu, mutta Touko osallistuisi seuraavana vuonna.
Matematiikkakilpailutehtävät on laadittu niin, että jokaiseen tehtävään on oikea ratkaisu, joka on lahjakkaan matemaatikonalun kohtuullisella työmäärällä löydettävissä. Tällaiset tehtävät poikkeavat matematiikan tutkijan työssä kohdattavista tutkimusongelmista. Niissä ei ole sanottua, että ratkaisut ovat löydettävissä.
Touko luki netistä, että hallitus alkaa avaamaan yhteiskuntaa. Koulut aukeavat, samoin kapakat.
''Tuo on ainakin väärä ratkaisu'', Touko ajatteli. ''Koronatartunnat alkavat lisääntymään heti kun yhteiskuntaa avataan.''
Koronakysymys ei kuitenkaan ollut matematiikkakilpailutehtävä, eikä siihen ollut kaikki ongelmat poistavaa oikeaa ratkaisua. Yhteiskuntaa ei voida pitää rajattomasti suljettuna, joten oli vain huonoja vaihtoehtoja.
Koulutuksesta (15.3. 2021)
Sirje katsoi poikaansa, joka oli koronan takia etäopetuksessa. Poika teki tehtävät puolihuolimattomasti, eikä Sirjelläkään ollut etätöiden takia aikaa vahtia.
Sirje ajatteli poikansa jäävän oppimisessa jälkeen. Sitten Sirje tajusi, että koko pojan ikäluokka oli samassa tilanteessa, eikä poika jäänyt jälkeen verrattuna ikätovereihinsa.
Sitten Sirje tajusi, että hän ajatteli koulutusta kilpailuna. Ratkaisevaa oli se, mitä osasi verrattuna ikätovereihinsa, niin, että oli hyvissä asemissa taistelussa jatko-opintopaikoista ja myöhemmin työpaikoista.
Lopulta Sirje tajusi, että kilpailu oli vääristynyt tapa katsoa koulutusta. Koulutus sivisti ihmistä, ja tärkeintä oli jalostaa itseään ihmisenä, kilpailla itseään vastaan. Etäopetuksen takia poika oli jäljessä verrattuna siihen, mitä hän voisi parhaimmillaan olla.
Paholaisen keksintö (1.4.)
Kuolema oli ollut aina ylpeä siitä, että hän hoiti hommansa käsityönä. Yksi kerrallaan hän niitti ihmiselämän ja kädestä pitäen talutti sielun viimeiselle tuomiolle. Nyt kuitenkin koronapandemia tappoi kansaa sellaista vauhtia, että käsityöhön ei ollut aikaa. Kuolema oli yhtä ylityöllistetty kuin sairaanhoitajat.
Kuolema alkoikin miettiä, kuinka hänen työtään voisi rationalisoida. Hän päätti kysyä neuvoa Paholaiselta, ja tällä oli ratkaisu valmiina: Viikate korvataan lehtipuhaltimella. Lehtipuhaltimella voi suuren määrän sieluja puhaltaa kerralla viimeiselle tuomiolle.
* * *
Matti heräsi puoli neljältä aamuyöstä helvetilliseen pärinään ja kirosi mielessään. Ikään kuin koronapandemiassa ja siitä seuraavissa rajoituksissa ei olisi tarpeeksi. Jonkun piti käyttää vielä lehtipuhallinta aamuyöstä pilaten Matin yöunet.
Poikkeuksellinen kulttuuri (5.4.)
Mikko Antinpoika ratsasti pohjoiseen ja teki ristinmerkin. Jumala oli päättänyt kurittaa Turkua ruttoepidemialla, joten Mikko oli päättänyt paeta sieltä, ettei hän jäisi epidemian kynsiin. Hänellä oli sukulaisia Raumalla, ja hän asettuisi sinne. Tietämättään Mikko kuitenkin kantoi ruttoa, ja hän veisi epidemian Raumalle.
* * *
Niina kulki Raumalla maski päässä. Rokotusten ja antibioottien keksiminen oli parissa sadassa vuodessa käytännössä pyyhkinyt kulkutaudit pois. Sitten koronavirus oli iskenyt, ja länsimaat olivat palanneet takaisin tilanteeseen, joka oli vallinnut valtaosan historiaa. Niina ajatteli, että hänen esi-isälleen Mikko Antinpojalle korona olisi näyttäytynyt mitättömänä uhkana. Niinalle korona oli todellinen uhka, koska hän eli kulttuurissa, joka arvosti ihmishenkeä poikkeuksellisen paljon.
Zombie-epidemia (7.4.)
Kävelen ruokakauppaan, kun vastaan tulee kolme teinipoikaa. Katson tarkemmin, ja heidän kävelemisensä on kömpelöä. He ojentelevat käsiään minua päin. Selvä tapaus, lasautan pumppuhaulikolla yhden teinin pään tohjoksi. Kaksi muuta ei pyri karkuun, vaan lähestyy yhä. Lasautan heidänkin päänsä tohjoksi, ja he kaatuvat.
Monet eivät kohdatessaan teinejä katso tarkemmin vaan lasauttavat heti. Se on ymmärrettävää.
Zombie-epidemian puhjettua hallitus julisti heti ulkonaliikkumiskiellon. Altistuminen zombeille minimoitiin, joten kotoa saa lähteä vain töihin tai ruokakauppaan. Teinit eivät kieltoa totelleet vaan jatkoivat ulkona kaveriporukoissa hengailua. Niinpä he joutuivat zombieiden uhreiksi.
En kyllä tiedä, mihin tämä maa epidemian laannuttua joutuu, kun tiettyjä ikäluokkia ei enää ole.
Jalkapallo tappaa (26.6.)
Jarkko inhosi penkkiurheilua. Hän halveksui sitä, kun koko kansa kerääntyi katsoman, kuinka isot miehet juoksivat pallon perässä. Mokomaa turhaa ajanvietettä ja isänmaallista paatosta.
Sitten tuli koronakesä, ja Suomen jalkapallomaajoukkue pääsi Euroopanmestaruuskisoihin. Koko kansa kokoontui ruudun ääreen, ja paljon porukkaa lähti Venäjälle seuraamaan tapahtumaa livenä siitäkin huolimatta, että Suomen koronatilanne oli juuri saatu aisoihin, mutta Venäjällä korona mellasti. Jarkko tuhahteli koko touhulle.
Eihän Suomi pärjännyt kisoissa, ja kun kisaturistit palasivat Suomeen, he toivat tuliaisinaan huomattavan määrän koronatartuntoja.
Ruokakaupassa Jarkko sai koronan palanneelta kisaturistilta, joka ei ollut noudattanut karanteenimääräyksiä. Jarkko kuoli koronaan. Niin jalkapallo koitui Jarkon kohtaloksi, ja hänen penkkiurheiluvihansa osoittautui oikeutetuksi.
Romantiikkaa poikkeusaikana (11.8.)
Seistessään bussipysäkillä Make näki nätin naisen. Tummat hiukset laskeutuivat kauniisti, ja vartalo oli solakka. Joskus muinoin Make olisi miettinyt, miltä nainen näyttäisi alasti. Kuinka vyötärö olisi levennyt lantioksi, ja kuinka pienet rinnat olisivat nöpöttäneet terhakkaina.
''Moi'', Make sanoi.
''No moi'', nainen vastasi.
''Kävitkö Kuopio Rockissa viime viikonloppuna?'' Make kysyi.
''En mä uskaltanut, kun korona voi tarttua.''
Make astui lähemmäksi naista. Kahden metrin turvaväli pieneni puoleksitoista metriksi. Toivottavasti nainen ei pitänyt Makea liian tungettelevana. ''En mäkään'', Make sanoi. ''Ihan samasta syystä.'
Joskus muinoin Make olisi miettinyt, miltä nainen näyttäisi alasti, mutta nyt hän mietti vain, miltä naisen kasvot näyttäisivät ilman maskia.
Virustaistelija (26.10.)
Gga-eh sai postissa ruiskun. Se sisälsi uutta virusta. Virus oli alkanut leviämään hhy-väestön keskuudessa toisella puolen planeetta, eikä kukaan ollut vielä parantunut taudista.
Gga-eh ruiskutti virusta itseensä ja luki dokumentaatiota. Viruksen proteiinivaippa oli 20-tahokas, ja Gga-eh opiskeli sen reseptoreista. Sitten hänen kehonsa alkoi valmistamaan vasta-ainekandidaatteja. Hänen aivonsa työskentelivät kuumeisesti kehittäessään uusia vasta-aine-ehdokkaita, mutta tauti verotti voimia.
Lopulta Gga-eh oli keksinyt vasta-aineen, joka toimi. Hän parani tunneissa ja lähetti vasta-aineen kaavan epidemia-alueelle. Sairastuneet saisivat lukea sen, ja sen jälkeen heidän kehonsa muodostaisivat oikeat vasta-aineet.
Virologian teorian myötä virustaistelijoiden työ oli helpottunut. Kivikaudella hhy:illä ei ollut ollut muita tekniikoita kuin pelkkä yritys-erehdys.
Oikeudenmukainen ratkaisu (28.6.2022)
Uusi, entistä tappavampi korona-aalto uhkasi, mutta oli myös löydetty täyden immuniteetin tarjoava rokote. Rokotteessa kuitenkin käytettiin harvinaista mineraalia. Kun kaikki maapallon mineraalivarat oli käytetty, Suomeen oli saatu vain kaksi ja puoli miljoonaa annosta.
''Myydään annokset eniten tarjoaville suomalaisille'', Otteri Perpo ehdotti.
''Ei se ole oikeudenmukaista'', Manna Sarin sanoi. ''Ei anneta sitä kenellekään. Sitten kaikki ovat samassa veneessä.''
''Ei siinäkään ole järkeä'', Pukka Peska sanoi. ''Jokainen immuuni ihminen on poissa hortoilemasta kaupungilla sairaana ja vähentää myös muiden sairastumistodennäköisyyttä, sekä poissa kuormittamasta terveydenhuoltoa.''
Lopulta ratkaisu löytyi: Supon agentit levittivät netin salaliittosivuilla huhuja rokotteen haitallisuudesta, ja sen jälkeen rokote voitiin antaa kaikille halukkaille.