Karkki tai kepponen

10-vuotias Henna oli 8-vuotiaan pikkusiskonsa Päivin kanssa pelaamassa pleikalla SingStaria. Pelissä piti laulaa mikrofoniin, ja kone antoi pisteitä sen mukaan, kuinka puhdasta laulu oli. Kone soitti taustat, joten pelin pelaaminen oli kuin olisi karaokea laulanut.

Sitten äiti tuli kotiin. Henna, Päivi ja äiti asuivat kolmestaan. Äiti oli eronnut tyttöjen isästä, eikä tämä ollut enää kuvioissa.

''Äiti, mä tahdon lähteä halloweenina trick or treattaamaan'', Henna sanoi. ''Telkkarissakin tehdään aina niin.''

''Mutta trick or treat ei ole tapana Suomessa'' äiti sanoi. ''Se on amerikkalainen tapa.''

''Mut me halutaan'', Päivi sanoi.

''No lähtekää sitten'', äiti sanoi. ''Puetaan teidät noita-akoiksi. Pistätte huivit päähän ja maalataan teille pisamia poskiin.''

''Ei noidat ole tuollaisia'', Henna sanoi. ''Noidilla on musta, korkea lierihattu. Pilailupuodissa oli sellainen myynnissä. Mä haluun sellaisen.''

''Ja mä haluun olla kummitus'', Päivi sanoi.

Pienen suostuttelun jälkeen äiti suostui. Hennalle tilattiin noita-asu Pilailupuodista, ja Päiville leikattiin valkeaan lakanaan silmänreiät.

* * *

Oli Halloween. ''Karkki tai kepponen'', tytöt sanoivat naamiaisasuissa naapurin ovella. Vastassa oli väsyneen näköinen mies, jonka posket punoittivat.

''Vai karkki tai keppana'', mies vastasi. ''Saatte keppanaa, kun tulette sisälle.''

Henna tiesi, että keppana on kaljaa, ja hän tarttui Päiviä käsivarresta. Yhdessä tytöt juoksivat karkuun.

Seuraavalla trick or treatattavalla ei ollut karkkia, mutta tytöt saivat appelsiinit. Tytöt olivat pettyneitä, appelsiineja oli tarjolla kotonakin. Tytöt kiertelivät ovilla, mutta saalis oli laiha. Joiltain ovilta saatiin karkkia, mutta useimmilla ei karkkia ollut, vaan he antoivat keksiä. Yksi kukkahattupäinen täti piti karkkeja epäterveellisinä ja tarjosi tytöille porkkanat.

Sitten tyttöjä vastaan tuli naamiaisasuiselta näyttävä, parrakas mies. Miehellä oli luonnonvalkea paita, joka yletti polviin saakka. Paita oli vyötäröltä kiinni vyöllä. Housut olivat samaa väriä kuin paita, ja lakki oli päänmyötäinen. Kuin lippalakki ilman lippaa. Hennasta mies näytti ihan samalta kuin Väinämöinen oli näyttänyt heidän äidinkielenkirjassaan.

Mies alkoi soittaa kanneltaan ja laulaa:

''Tahdoitte vain saada karkkii
Teil ei ole muuta syytä
Halloween on tuontikamaa
Trick or treat ei kuulu tänne''

Siinä samassa asvaltti muuttui suoksi tyttöjen jalkojen alla, ja tytöt upposivat siihen vyötäröä myöten.

''Päästä meidät pois'', Päivi sanoi.

''Mitä annatte, jos vapautan teidät?'' Väinämöinen kysyi.

''Saat karkkimme'', Päivi vastasi.

''Mitä minä karkeilla teen?'' Väinämöinen vastasi.

Henna mietti kuumeisesti. Hän oli valmis mihin tahansa, että pääsisi vapaaksi. Äidinkielentunnilla oltiin kerrottu, että Väinämöinen oli päästänyt Joukahaisen vapaaksi, kun tämä oli luvannut siskonsa Väinämöiselle vaimoksi.

''Meidän äiti on yksinhuoltaja'', Henna sanoi. ''Voit mennä sen kanssa naimisiin.''

Väinämöinen päästi tytöt vapaaksi, ja he jatkoivat trick or treat -kierrostaan.

* * *

Kun tytöt tulivat kotiin trick or treat -kierrokselta, he näkivät, että Väinämöinen oli heidän talossaan, juttelemassa äidin kanssa.

''Tytöt, tässä on Väinö'', äiti sanoi. ''Me tavattiin Väinön kanssa ihan äsken, ja Väinö on tosi mukava. Väinö, tässä on Henna ja Päivi.''

Tytöt olivat kauhuissaan. Tuo hirveä mies oli nyt heidän äitinsä kaveri. Menisivätköhän he oikeasti naimisiin?

Äiti jatkoi: ''Sanokaas tytöt hei Väinölle.''

Tytöt ja Väinämöinen tarvehtivät. Aiemmasta kohtaamisesta ei puhuttu mitään.

Sitten äiti sanoi: ''Menkääs tytöt huoneeseenne syömään karkkia, niin aikuiset saa jutella rauhassa.''

''Ihan hirveä tuo Väinämöinen'', Henna sanoi Päiville, kun tytöt olivat huoneessaan. ''Ihan kauheaa, jos siitä tulee meidän isä.''

''Se ei varmasti anna meidän enää viettää halloweenia'', Päivi sanoi.

''Ja sit se varmasti laulaa taas meidät suohon, jos ollaan vähänkin tuhmia'', Henna sanoi.

Siitä lähtien Väinämöinen kävikin joka ilta juttelemassa äidin kanssa. Kerran tytöt jopa näkivät Väinämöisen ja äidin pussaavan. Tytöt inhosivat Väinämöistä, joten he eivät oikein pystyneet olemaan ystävällisiä hänelle.

* * *

Kerran äiti oli ollut leipomassa Väinämöiselle pullaa, kun hän huomasi jauhojen loppuneen. Hän lähti hakemaan jauhoja lähikaupasta, ja tytöt ja Väinämöinen jäivät kolmestaan.

''Mitä minun pitäisi tehdä, että hyväksyisit minut?'' Väinämöinen kysyi Hennalta. ''Minä ja äitisi rakastamme toisiamme.''

Hennalla välähti. ''Haastan sinut kilpailuun'', Henna sanoi. ''Jos voitat, hyväksyn sinut. Jos taas minä voitan, et enää tapaa äitiäni.''

''Mitähän haaste koskee?'' Väinämöinen sanoi.

''Kyseessä on laulukilpailu'', Henna vastasi.

''Otan haasteen vastaan!'' Väinämöinen sanoi. ''Laulanhan syntyjä syviä.''

''Tällä kertaa ketään ei lauleta suohon'', Henna sanoi. ''Meillä on kone, joka toimii tuomarina.''

Henna käynnisti SingStar-pelin ja laulaa vetäisi Antti Tuiskun ''Mun on pakko twerkkaa''-biisin. Täydet pisteet.

''Nyt on sinun vuorosi'', Henna sanoi ja antoi mikrofonin Väinämöiselle. ''Sanat näkyvät tuossa ruudussa.''

Väinämöinen otti mikin ja alkoi laulamaan twerkkausbiisiä. Väinämöiseltä nykymusiikki ei luonnistunut alkuunkaan, ja biisikin oli vieras. Pistesaalis oli laiha.

''Kaameaa melua tämä nykymusiikki'', Väinämöinen sanoi. ''Ei tätä koko luomakunta kokoontuisi kuulemaan.''

''Mites se veto?'' Henna kysyi. ''Sä et enää tapaa äitiä.''

Väinämöinen oli silminnähden vihainen, mutta hän peitti vihansa ja lupasi hyvästellä äidin.

Kun äiti tuli kaupasta, Väinämöinen käski tytöt huoneeseensa ja meni juttelemaan äidin kanssa. Sitten tytöt kuulivat, että ovi kävi. Tytöt menivät katsomaan, ja Väinämöinen oli lähtenyt. Äiti istui keittiössä kyyneleet silmissään. ''Se sanoi, että meidän juttu ei toimi'', äiti sanoi. ''Sit se lähti.''

Niin Väinämöisestä päästiin eroon, ja nopeasti äitikin toipui sydänsurustaan.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License