Kakkapöksy

9-vuotias Sauli oli muiden lasten kanssa vanhan talon raunioissa leikkimässä hippaa. Sauli oli äitinsä kanssa mökillä, mutta alueella oli monia kesämökkejä vierekkäin, ja niiden lapset kokoontuivat mökkien lähistöllä sijaitsevan vanhan talon raunioihin. Noidan talon raunioiksi niitä sanottiin. Puhuttiin, että 150 vuotta sitten talossa oli asunut noita.

Sauli juoksi hippaa pakoon raunioista ulos. Katriina, hippa, ajoi häntä takaa. Yhtäkkiä Sauli tunsi, että hänellä oli jotain kosteaa housussa. Sauli tajusi: Hänelle oli tullut kakat housuun!

''Hyi, mikä täällä haisee?'' Katriina kysyi.

''En tiedä'', Sauli vastasi. Hän ei halunnut myöntää totuutta.

''Se haju tulee sinusta'', Katriina sanoi. ''Sä kakit housuusi!''

Muut lapset tulivat ulos seuraamaan tilannetta.

''Sauli kakkasi housuunsa'', Katriina sanoi. ''Se on kakkapöksy!''

''Kakkapöksy!'' muut lapset lällättelivät. Yksi lapsista sanoi jopa sellaisen ruman p:llä alkavan sanan, jota emme toista tässä, koska aiheestaan huolimatta tämä on varsin siisti tarina.

Itkien Sauli meni kesämökilleen vaihtamaan vaatteita. Äiti epäili Saulin olevan sairas, eihän nyt ison pojan pitäisi kakkia housuunsa, eikä päästänyt Saulia enää ulos sinä päivänä.

* * *

Seuraavana päivänä sama toistui. Sauli juoksi raunioista ulos hippaa pakoon ja hänellä tuli taas kakat housuun. Ilkkumiset ja vaatteidenvaihtokin toistuivat.

Kolmantena päivänä Sauli meni taas raunioihin.

''Kakkapöksy!'' Katriina sanoi Saulille heti kun Sauli saapui raunioihin. ''Me ei oteta kakkapöksyä peliin. Mene kotiin.''

Muut lapset tukivat Katriinaa, ja itku kurkussa Sauli palasi kesämökilleen.

''Muut ei ota mua leikkiin'', Sauli sanoi mökillä äidille.

''Älähän nyt itke'', äiti sanoi. ''Ehkä on parempikin, ettet mene raunioihin, jos siellä on niin jännittävää, että tulee kakat housuun.''

* * *

Illalla Pasi, eräs lapsista, saapui Saulin luo.

''En aamulla halunnut puolustaa sinua, ettei minua sanottaisi kakkapöksyn kätyriksi'', Pasi sanoi, ''mutta voin käydä luonasi leikkimässä.''

Sauli vähän kummaksui, että mikä tämä tällainen kaveri oli, joka ei puolustanut häntä muiden nähden, muttei Sauli yksinkään halunnut olla. Niinpä Sauli kutsui Pasin sisään.

''Noitatalossa on varmaan taikaa'', Pasi sanoi.

Saulia kakkiminen nolotti yhä, ja hän oli valmis takertumaan mihin tahansa selitykseen. ''Ja noita saa lapset kakkimaan housuunsa'', hän sanoi.

''Niin sen pitää mennä'', Pasi sanoi. ''Löytyisiköhän netistä jotain tietoa siitä noitatalosta?

Sauli ja Pasi olivat liian pieniä etsimään tietoa netistä, joten Saulin äiti pyydettiin avuksi. ''Muistaakseni kunnan kotisivulla oli jotain tietoa siitä noidasta'', äiti sanoi.

Äiti löysikin tietoa noitatalosta. Siinä asunut noita, Kalmeri, oli ollut mies. 150 vuotta sitten oli ollut miespuolisiakin noitia. Lisäksi äiti löysi netistä kartan siitä, millainen noidan kotipiiri oli ollut.

''Tuossa oli noidan talo'', äiti näytti kartasta. ''Ja tuossa oli noidan huussi.''

''Mikä on huussi?'' Pasi kysyi.

''Se on sellainen ulkovessa'', Sauli vastasi. ''Meillä on täällä mökillä sellainen.''

''Hetkinen!'' Pasi sanoi. ''Tuo huussin kohtahan on se, missä sinä…''

Sauli tajusi. ''Niinpä onkin…''

''Mitä te kuiskitte?'' äiti kysyi.

''Ei mitään'', pojat vastasivat.

Kun äiti oli lähtenyt laittamaan ruokaa, pojat jatkoivat keskustelua.

''Aina kun sulta tuli kakat housuun, olit juuri siinä kohti, missä noidan vessa oli aikanaan sijainnut'', Pasi sanoi.

''Joo'', Sauli vastasi. ''Mähän voin käydä raunioissa, kunhan vain vältän sitä yhtä kohtaa.''

''En kylläkään usko, että muut lapset ottaa sua enää peliin'', Pasi sanoi. ''Mutta miksi se huussinpaikka ei vaikuta muihin kuin suhun?''

''En tiedä'', Sauli vastasi.

Tilanne jatkuikin samanlaisena. Saulia ei otettu mukaan rauniohippaan, ja Pasi jakoi aikansa rauniohipan ja Saulin kanssa.

* * *

Sitten Saulin isä pääsi lomalle ja tuli mökille äidin ja Saulin seuraksi.

''Mitäs olet puuhaillut?'' isä kysyi Saulilta.

''Olen leikkinyt hippaa noitatalon raunioissa'', Sauli vastasi. ''Ja sit yhen Pasin kanssa.'' Kakkaamista Sauli ei halunnut isälleen mainita.

''Se noitahan oli itse asiassa sinun isoisoisoisosetäsi'', isä vastasi.

''Voiko noidan taiat vaikuttaa helpommin noidan sukulaisiin kuin muihin?'' Sauli kysyi innostuen.

''Ei noitien taiat oikeasti tehoa'', isä vastasi. ''Noidat vain kuvittelee olevansa noitia, ja jotkut ihmiset sitten uskovat heitä.''

Aikuiset eivät ehkä uskoneet taikuuteen, mutta Sauli tiesi, että noidan huussinpaikassa oli edelleen taikaa. Sauli epäili, että se vaikutti juuri häneen eikä muihin siksi, että hän oli noidalle sukua.

Illalla Pasi tuli käymään, ja Sauli kertoi Pasille olevansa sukua noidalle.

''Onpa jännittävää'', Pasi sanoi. ''Mulla on noidan sukulainen kaverina. Odotas, kun kerron tämän muille lapsille. Pääset varmasti taas leikkiin mukaan.''

* * *

Sauli juoksi Katriinaa pakoon ulos raunioista. Katriina oli hippa. Yhtäkkiä Sauli teki oudon käännöksen, ja Katriina sai hänet kiinni. Huussin kohta oli ollut pakko kiertää. Oli parempi olla hippa kuin kakkapöksy.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License