Hyvät vanhemmat

''Onhan se eettisempää'', Merya sanoi. ''Sillä tavoin hän ei kuluta niin paljoa niukkoja luonnonvaroja.''

''Niinhän se on'', Pecca vastasi. ''On meidän annettava jokin panos tämän älyttömän luonnonvarojen tuhlaamisen vähentämiseksi.''

Merya ja Pecca olivat biologipariskunta. He olivat juuri päättäneet muokata tulevaa jälkeläistään geneettisesti niin, että tämä tulisi toimeen Mercur-levällä. Menneinä aikoina heidän ei olisi ehkä sallittu tehdä sitä, mutta asenneilmapiiri oli muuttunut niin, että vanhemmat saivat kohdella lapsiaan kuten parhaaksi näkivät.

Maapallo kykeni hädin tuskin elättämään kaikki 20 miljardia ihmistä. Mercur-levän tuotanto oli kuitenkin runsasta. Sitä viljeltiin merissä, joten se ei vienyt arvokasta maaviljelypinta-alaa. Ikävä kyllä ihmiset eivät pystyneet syömään Mercur-levää, mutta tuotantoeläimiä oli geneettisesti muokattu niin, että se kelpasi näille rehuksi. Ihmisten geneettistä muokkausta levälle sopiviksi oli kokeiltu, mutta kyseinen muokkaus esti ihmistä käyttämästä muuta ravintoa, ja Mercur-levä teki muokkauksen jälkeenkin syöjästään pienemmän ja tyhmemmän kuin normaali ravinto. Tämä oli yleisessä tiedossa, joten muokatut ihmisgeenit lähinnä makasivat käyttämättöminä tietoverkossa.

* * *

''Ei kiinnosta'', asiakas sanoi ja katkaisi vidcom-yhteyden. Rayno huokasi ja työnsi palan Mercur-levää suuhunsa. Ainoa työpaikka, johon hän pääsi oli vidcom-suoramarkkinoija. Kilpailu työpaikoista oli ankaraa, eikä tyhmillä ja pienikokoisilla juuri mahdollisuuksia ollut. Suoramarkkinointityö oli provikkapalkkainen, ja tavallista tyhmempi myyntitykki oli heikoilla. Onneksi sentään Mercur-levä oli halpaa, muuhun ei sitten Raynolla rahaa riittänytkään.

''Olisivatpa vanhempani välittäneet minusta yhtä paljon kuin etiikasta'', Rayno huokaisi.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License