Huomenlahja

Kun näin Eilan yökerhossa, olin heti myytyä miestä. Valkea poolopaita, pieni murretunvärinen jakku ja pitkä hame. Hänellä ei ollut muita koruja kuin kaulassa roikkuva suurehko riipus. Hän näytti niin aristokraattiselta paikassa, jossa muut naiset olivat pukeutuneet itsensä tyrkyttämistä silmälläpitäen. Hänellä oli vaalea polkkatukka otsatukalla varustettuna ja pienikokoinen vartalo. Ikää ehkä hiukan yli 40 vuotta.

Kun normaalisti näen haluamani naisen yökerhossa, istun röyhkeästi viereen. Jokin Eilassa kuitenkin sanoi, että häneltä oli pyydettävä lupa.

''Istu vaan'', Eila vastasi pyyntööni.

''Onko tuo medaljonki?'' huusin musiiikin yli ja viittasin riipukseen. Jostain on juttelu aloitettava.

''Ei'', Eila vastasi nopeasti, mutta korjasi hiukan empien: ''Tai joo.''

Nyt aloin kiinnostumaan toden teolla. ''Mitä siinä on sisällä?''

''Mä näytän myöhemmin'', Eila sanoi. ''Se on aika henkilökohtainen juttu.''

Olin tietysti pettynyt, kun uteliaisuuteni ei tullut tyydytetyksi, mutta toisaalta koin voitonriemua. Hän halusi tutustua minuun niin hyvin, että näyttäisi henkilökohtaisen jutun myöhemmin.

Eila jatkoi: ''En muistanutkaan, että näissä paikoissa on näin meluisaa.''

''Pitkäkin tauko?'' kysyin.

''Joo'', Eila sanoi. ''Olen pitänyt pari vuotta taukoa miehistä.''

''Ja nyt ajattelit, että taukoilu saa riittää?''

Eila naurahti. ''Joo'', ja jatkoi: ''Mennäänkö kävelylle?''

* * *

Asuin kilometrin päässä keskustasta, ja strategisesi lähdin ohjaamaan öistä kavelyämme kotiani kohti. Ajattelin, että kohta näkisin Eilan alasti. Mielestäni rintsikoiden riisuminen on seksin paras osa. Näkee, minkälaiset lollot alta paljastuu. Roikkuvuusaste, nännipihojen koko… kaikki vaihtelee naisesta toiseen.

Eila paljastui hyväksi keskustelijaksi. Hän oli älykäs ja ystävällinen. Ja hänen kuiva huumorintajunsa. Hän onnistui osoittamaan koomisen puolen asiasta kuin asiasta olematta silti loukkaava. Hän kertoi olevansa konttorirotta erään yhtiön taloushallinnossa, minä puolestani paljastin testaavani tuotteiden turvallisuutta VTT:llä. Ajattelin, että Eilan älynlahjat olivat menneet hukkaan, kun hän ei ollut akateemista koulutusta hankkinut.

Sitten olimmekin kotiovellani. Kutsuin Eilan teelle, mutta hän halusi istumaan viereiseen puistoon. Minua pyyntöni alkoi hiukan hävettääkin. Tarkemmin ajatellen Eila ei vaikuttanut naiselta, jonka saa sänkyyn ensitapaamisella.

Menimme istumaan puistoon, ja parin penkin päästä meistä spurgu nukkui lasolpullo sylissään.

''Alkaa olla niin lämmin, että tuokin raukka tarkenee'', Eila sanoi.

''Niin. Mitähän ne tekee talvella?''

''Talven täytyy olla ikävää aikaa asunnottomalle'', Eila sanoi myötätuntoisella äänellä.

Juttelimme pari tuntia niitä näitä, ja sain puhelinnumeron ja pusun läksiäisiksi.

* * *

Aloimme tapailla pari kertaa viikossa. Kävimme teatterissa, konsertissa, ravintoloissa syömässä, kävelyllä, ja puhuimme. Eila halusi aina kävellä käsikynkässä, ja hänellä oli aina kaulassaan sama medaljonki. Uteliaisuuteni sen sisältöä koskien kasvoi tapaaminen tapaamiselta.

Yritin houkutella Eilaa asunnolleni, mutta aina hän jollain tekosyyllä kieltäytyi. Normaaliolosuhteissa olisin dumpannut alle kuukaudessa naisen joka ei anna, mutta ongelma oli se, että olin korviani myöten rakastunut.

Sitten tilaisuuteni tuli. Eila oli tullut minua vastaan kotiovelleni, kun olimme lähdössä elokuviin, ja strategisesti olin jättänyt lompakkoni sisälle.

''Mun pitää käydä hakemassa lompakko'', sanoin. ''Tuu mukaan niin näytän samalla vähän paikkoja.''

Eila ei hetkeen vastannut. Lopulta tuli ''Okei.''

Sisällä kaappasin Eilan heti syleilyyni ja annoin pitkän, intohimoisen suudelman. Eilan antoi sen tapahtua, mutta työnsi minua sitten kauemmaksi.

''Mä haluan antaa sulle jotain'', Eila sanoi ja työnsi minut nojatuoliin. Sitten hän avasi sepalukseni ja onki jäykistyneen elimeni ulos. Seurasi paras suihinotto, jonka olen koskaan saanut. Eila kiusasi kiveksiäni kädellään, pissareikääni kielellään ja kädet ja huulet työskentelivät varrella.

''Anna vaan tulla'', Eila mutisi kun aloin päästää paljastavia ääniä, ja lopula purkauduin tyydyttyneenä Eilan suuhun. Olin niin otettu mahtavasta orkusta, etten kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Eila ollut riisunut vaatettakaan.

Sen jälkeen lähdimme elokuviin. Käsikynkässä Eila painautui minua vasten voimakkaammin kuin aiemmin, mutta muuten meno ja vierailukieltäytymiset jatkuivat tuon jälkeen samanlaisina.

* * *

Kun kävimme ravintoloissa syömässä, pääsimme istumaan kasvotusten. Silloin silmäni ajatuivat aina alas. Siinä oli Eilan tissit, selvästi jo vähän laskeutuneet, sekä Eilan medaljonki. Siinä oli mysteeri toisen mysteerin reunustamana. Mietin, miltä Eilan tissit näyttäisivät sekä tietysti sitä, mitä oli medaljongin sisällä.

Olin yrittänyt antaa Eilalle kehuja suihinotosta, mutta hän kuittasi kehut happamalla ''Joo'':lla, ikään kuin seksistä keskusteleminen ei olisi sopivaa. Muutenkin kykenin keskustelemaan Eilan kanssa kaikesta muusta, mutta heti, jos keskustelu lähti ajatumaan fyysistä rakkautta kohti, Eila vaihtoi aihetta.

Istuimme kerran Eilan valitsemassa ravintolassa, kun hän kommentoi ruokaansa: ''Aika keskinkertaista coq au viniä.''

Tajusin tilaisuuteni tulleen ja laadin nopeasti ansan mielessäni: ''Osaisitko tehdä itse parempaa?''

''No satavarmasti'', Eila sanoi. ''Coq au vin on bravuurini.''

''Toi on sentään ammattikokin tekemää'', sanoin.

''No ei ole kummonen ammattikokki.''

Sitten tuli coup de graceni: ''Sun pitää todistaa mulle, että osaat itse tehdä parempaa.''

''Olkoon'', Eila huokaisi. ''Tuu mun luokse syömään ylihuomenna.''

* * *

Tälläkin kertaa Eila osoittautui sanansa mittaiseksi. Hänen coq au vininsä oli erinomaista. Syödessämme kysyin medaljongista.

''Myöhemmin'', Eila sanoi. ''Tai no, kai sen aika on tullut''. Hän otti medaljongin kaulastaan ja antoi sen minulle.

Avasin medaljongin ja sisällä oli valokuva mitä viehättävimmästä alastomasta milffistä. Mikään ei ole kauniimpaa kuin kauniisti ikääntynyt nainen.

''Se olen minä ennen tulipaloa'', Eila sanoi.

Toden totta, kasvot olivat Eilan kasvot. Uurteita oli hiukan vähemmän kuin livenä, joten kuva oli pari vuotta vanha, ei tosin enempää. Medaljongin kuva oli tietysti pikkiriikkinen, mutta mielessäni se kasvoi valtavaksi. Tämä oli niitä rajatapauksia, joista ei voi sanoa, tapahtuiko jotain yliluonnollista vai tekiko mieleni vain tepposet.

Kuvan naisen vartalo oli nätti tiimalasivartalo, ja hänen tissinsä olivat täydellisen ihanat riipparit. Nännipihat olivat suuret ja vaaleat, suosikkini. Ihailin kuvaa hetken, kunnes kiinnitin huomioni Eilan sanoihin ja kysyin:

''Tulipaloa?''

''Kävin kolme vuotta sitten boudoir-kuvauksessa. Ajattelin ikuistaa kauneuteni ennen kuin rupsahdan kokonaan. Olin silloin huonossa rahatilanteessa, joten kävin netistä löytämälläni ultrahalvalla kuvaajalla. Seuraavana yönä taloni paloi, ja minä olin siellä sisällä. Kun heräsin sairaalassa, huoneessani oli kukkapuskia ja tuo medaljonki.''

Hyppäsin ylös ja aloin riisumaan Eilaa. ''Muista, että varoitin sinua'', Eila sanoi ja nosti kätensä pystyyn niin, että sain poolopaidan pujotettua pois hänen päältään. Sen jälkeen Eila nousi niin, että sain riisuttua hänet kokonaan. Sitten Eila otti medaljongin ja laittoi sen kaulaansa.

Eilan kropan iho oli tosiaan pelkkää arpikudosta. Tissitkin olivat pelkät arpimöykyt. Vaikka silmäni näkivät rumuutta, mielessäni väikkyi medaljongin jumalatar. Olin äärimmäisen kiihottunut, eikä se johtunut silmieni todistuksesta vaan mieleeni piirtyneestä kuvasta.

Eila riisui minut ja veti minut päälleen sohvalle. Kun työnnyin Eilan sisään, näin sieluni silmin medaljongin täydelliset milffitissit.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License