Heimon vieraana

Eräänä talvena kaikki ennusmerkit puhuivat sen puolesta, että seuraava kuunkierto tai kaksi olisi ennätyskylmiä. Niinpä päätin mennä tuoksi ajaksi Poka-heimon vieraaksi. He osaavat tehdä kotia, jotka ovat lämpimämpiä kuin ne laavut, joita minä osaan tehdä. Olin joskus nähnyt Poka-heimolaisia omilla asuinalueillani ja olin antanut heidän metsästää siellä. Niinpä olin hyvissä väleissä heidän kanssaan.

Ammuin jousellani ahkioni täyteen riekkoja, teeriä ja jäniksiä, että minulla olisi jotain vietävää heille ja lähdin matkaan.

* * *

Löysin Poka-heimon kotakylän ja menin päällikön puheille, hän puhui minun kieltäni. Päälliköllä oli yllään sininen asu. Myöhemmin sain tietää, että se oli tehty kasveista, joita Pokat kasvattivat. Itse en osannut tehdä vatteita kuin nahasta. Päällikkö toivotti minut tervetulleeksi heimon keskuuteen kuukierroksi tai kahdeksi ja osoitti kodan asumuksekseni. Sitten hän sanoi:

''Heimomme tarvitsee uutta verta. Annan sinulle naisen näiden parin kuunkierron ajaksi. Siitä hänelle lapsi. Heimomme kasvattaa sitten hänet. Kai osaat siittää lapsia?''

Isäni oli kasvattanut minut ja ennen kuolemaansa selittänyt, kuinka lasten siittäminen tapahtuu. Olin elänyt metsässä yksin, joten käytännön kokemusta minulla ei asiasta ollut. Ainoat ihmiset, joita olin tavannut, olivat Pokien metsästyssurueita, jotka koostuivat miehistä.

* * *

Olin asettunut kotaan ja virittänyt sen keskelle tulet, kun sisään astui nainen. Hän oli pienikokoisempi kuin miehet, mutta muuta eroa en miehiin talvivaatteissa nähnyt. Tervehdin häntä, ja hän vastasi omalla kielellään. Ymmärsin, että meillä ei ole yhteistä kieltä. Osoitin itseäni ja sanoin nimeni, Gunar. Nainen osoitti itseään ja sanoi ''Rasa.''

Rasa riisui talvivaatteensa, ja alla oli ohut, valkoinen mekko, tehty myöskin kasvikuiduista. Katselin ihastuneena, kuinka suloinen ja solakka Rasa oli. Hänen kehonsa kapein kohta oli vyötäröllä, jossa oli nahkainen vyö. Tunsin eloa kullissani katsellessani hänen kroppaansa. Lihasta hänellä ei ollut yhtä paljon kuin miehillä.

Rasalla oli lihaa ja vihanneksia mukanaan, ja hän ryhtyi pilkkomaan niitä luuveitsellä. Ihailin veistä, se oli paljon näppärämpi työkalu kuin ne kiviveitset, joita osasin tehdä. Pilkottuaan ruuan hän alkoi keittämään niitä astiassa tulella. Ihailin, kuinka sulavia Rasan liikkeet olivat hänen laittaessaan ruokaa.

Kun ruoka oli valmista, Rasa kaatoi astiasta kuppiin ja antoi kupin minulle. Toisen kupillisen hän otti itselleen. Söimme, ja täytyy sanoa, että nämä Pokien pöperöt olivat oikein maittavia.

* * *

Aterian jälkeen päätin kokeilla siittämistä. Ryhdyin poistamaan Rasan vyötä, mutta en saanut sitä auki. Rasa nauroi ja avasi vyön. Pujotin mekon pois Rasan päältä, ja nuotion loimussa näin ihanimman näyn, mitä olen nähnyt koskaan. Rasan nännit olivat suuret ja kutsuvat, ja niiden alla oli kummut. Musta karvoitus välkkyi kutsuvana jalkojen välissä.

En voinut vastustaa kiusausta, vaan koskin Rasan rintaa. Se tuntui kimmoisalta sormieni alla. Kosketin käsilläni kumpaakin kumpua, ja Rasa hymyili. Nostin Rasaa vyötäisiltä ja asetin hänet selälleen turkispinon päälle. Kullini sykähteli kovempaa kuin koskaan. Riisuuduin ja asetuin Rasan päälle.

Levitin Rasan jalat. Muistin isäni sanat: ''Jos nainen ei itse osaa levittää jalkojaan, sinun täytyy levittää hänen jalkansa.'' Asetin lantioni Rasan lantiota vasten, ja kullini löysi tiensä hänen pilluunsa. Tunsin, kuinka kullini upposi johonkin pehmeään ja kosteaan. Tajuntani täytti tuntemus kullissani, sekä kodan tuoksu, savua ja nahkoja, sekä Rasan tuoksu.

Nuorempana olin runkkaillut, ja oloni oli nyt hyvin samantapainen kuin runkatessa, vaikka tuo huvi olikin jäänyt, kun olin elänyt neljäkymmentä kesää.

Aloin työntelemään kulliani edestakaisin Rasan pillussa. Kuulin, kuinka Rasa hengitti raskaasti. Työntelin yhä kovempaa ja kovempaa tahtia, ja lopulta sain siemensyöksyn. Kun kullini pumppasi siemennestettä, mielessäni välkkyi Rasan ihana keho.

Kierähdin makaamaan Rasan viereen ja tunsin, kuinka hän kierähti kainalooni.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License