Fakiirin kirous

Jussi oli edesmenneen isoisänsä talon ullakolla. Hän kävi isoisän jäämistöä läpi, ja muiden roippeiden alta löytyi avaamaton tupakka-aski. ''Itämaisia Fakir Savukkeita'', sen kannessa luki 1940-lukulaisella fontilla. Jussi ei ollut koskaan maistanut tupakkaa, mutta jokin herätti Jussin mielihalut. Ehkä se oli askin kanteen painettu kuva turbaanipäisestä askeetikosta, jolla kärysi sikari suussa.

Jussi otti savukkeen askista ja meni polttamaan sitä verannalle. Ensin tupakansavu yskitti häntä, mutta nopeasti hän oppi oikean imemistekniikan, ja savuke hupeni hänen sormiensa välissä.

Puolen tunnin päästä, kun Jussi oli taas ullakolla, hän sai kaamean yskimiskohtauksen. Yskältään hän ei saanut henkeä, ja päässä alkoi huipata. Onneksi yskänkohtaus laantui lopulta, ja Jussi palasi alakertaan. Hän päätti levätä loppupäivän. Tupakka ei tosiaan sopinut hänelle.

Seuraavan kahden tunnin ajan yskänkohtaukset tulivat ja menivät, ja Jussi väsyi. Sitten iski kauhea himo polttaa uusi Fakir-savuke.

''Ehkä voisin polttaa vielä yhden'', Jussi ajatteli ja hoippui ullakolle hakemaan savuketta.

Poltettuaan savukkeen verannalla Jussi paneutui makuulle, ja seuraavat kaksi tuntia kuluivat yskiessä. Sitten iski taas himo, ja Jussi ryömi ullakolle saadakseen uuden Fakir-savukkeen. Ullakolle meneminen oli niin vaivalloista, että hän otti koko askin mukaansa ennenkuin alkoi könyämään alas.

Ilta kului Fakir-savukkeiden, makailun ja yskänkohtausten merkeissä. Lopulta, erään yskänkohtauksen jälkeen Jussi ei saanut henkeä ollenkaan. Hän kaatui ja menetti tajuntansa.

* * *

Patologin raportti: Vainaja on noin 30-vuotias, valkoihoinen ja keskimittainen. Hänen suustaan ja nenästään kasvaa ulos jokin kasvintapainen, mutta se on violetti ja limainen, eikä muistuta mitään maapallolla tunnettua lajia. Sen juuret näyttävät olevan kiinnittyneet vainajan keuhkoihin.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License