Etiikkamittari

Hullu Tiedemies oli kehittänyt etiikkamittarin. Se mittasi eetterissä kulkevia eettisiä värähtelyjä, ja mittarin neula kertoi, onko teko hyvä vai paha.

Hullu Tiedemies meni kauppaan ja alkoi tunkea karkkia taskuunsa. Samalla hän osoitti mittarilla itseään. Neula meni selvästi punaiselle. Hän käveli kaupasta ulos karkit taskussa ja mittari näytti koko ajan punaista. Kaupan ulkopuolella nuorisojoukko pilkkasi köpöttelevää mummoa. Hullu Tiedemies osoitti mittarilla joukkoa, ja taas punaista. Sitten Hullu Tiedemies avasi kaupan oven mummolle. Mittari pomppasi reilusti vihreälle.

Kotona Hullu Tiedemies söi kukkakaalia, ja mittari hyppäsi reilusti punaiselle, ihan äärilaitaan. Hullu tiedemies alkoi tutkimaan asiaa. Kukkakaalissa ei ollut mitään epäterveellistä, ja sitä pystyi syömään rauhassa. Terveellistähän se oli. Seuraavaksi Hullu Tiedemies tutki, oliko kukkakaali kasvatettu riistotyövoimalla tai jotain sellaista, mutta päin vastoin. Kyseessä oli kotimainen tuote, joten silläkään saralla ei ollut ongelmia.

''Ehkä kukkakaalin syöminen on pahaa itsessään'', Hullu Tiedemies ajatteli, ''ihan riippumatta hyödyistä ja haitoista.''

''Mutta miksi niin olisi?'' ajatus jatkui. ''Toisaalta, on tiede korjannut common sense -käsityksiä aiemminkin. Common sensen mukaan kukkakaalin syömisessä ei ole mitään pahaa, mutta common sense -käsitykset pätevät vain osapuilleen. Ehkä kukkakaalin syöminen nyt vaan on mitä viheliäisin teko, vaikkei se tunnu ihmisistä pahalta. Ehkä common sense -käsitys, että terveellisiä ja ilman riistotyövoimaa kasvatettuja vihanneksia pystyy syömään rauhassa on vain common sense -käsitys, joka pitää korjata. Tässä on kuitenkin kyse eetterissä kulkevista eettisistä värähtelyistä, ei mistään mutuilusta.''

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License