Äreäkäävän nettiopisto

11-vuotias Emmi oli kotonaan, kun ovikello soi. Emmi ajatteli, että siellä varmaan oli Kaisa.

Kaisa oli Emmin bestis. Heillä oli paljon yhteistä. He olivat samalla luokalla. Kumpikin fanitti Harry Potter -kirjoja ja oli hyvä äidinkielessä. Kumpikin myös inhosi matematiikkaa ja sai siitä huonoja arvosanoja. Emmi muisti, kuinka hän ja Kaisa olivat katsoneet toisiaan ja pyöritelleet silmiään, kun ope oli matematiikan tunnilla sanonut: ''Matematiikkaa tarvitsee kaikilla aloilla. Jatkattepa peruskoulun jälkeen opintojanne kuinka tahansa, käytännössä kaikissa jatko-opinnoissa on matematiikan kurssi.''

Emmi avasi, ja Kaisa tuli sisään. Kaisa oli jostain syystä innoissaan. Emmin huoneessa Kaisa sanoi: ''Löysin netistä Äreäkäävän nettiopiston. Siellä opetetaan taikuutta. Siellä voi suorittaa erilaisia taikuuskursseja netin
kautta, ja kuka tahansa voi liittyä sinne.''

''Älä höpsi'', Emmi sanoi. ''Ei taikuus toimi oikeasti. Taikuus toimii vain tarinoissa.''

''Kyllä Äreäkäävän taikuus toimii'', Kaisa sanoi. ''Liityin jo sinne.''

''Sinua huijataan'', Emmi sanoi. ''Etkö näe, kuinka he opiston nimessäkin kopioivat Harry Potteria pikkuisen muutellen. Harry Potterissa on Tylypahkan koulu.''

''Kyllä Äreäkäävässä opetetaan ihan toimivaa taikuutta'', Kaisa sanoi. ''He vain Harry Potter -viittauksilla houkuttelevat opiskelijoita. Sain jo liittymislahjana pienen loitsun.''

Kaisa napsautti sormiaan, ja hänen kämmenestään nousi pieni tulenliekki. Kaisa puhalsi tulenliekin sammuksiin.

''No näytä sitä nettisivua sitten'', Emmi sanoi.

Kaisa avasi Emmin tietokoneen ja kirjoitti selaimeen osoitteen, jota emme toista tässä, ettei kenellekään lukijoista heräisi houkutusta liittyä Äreäkäävän nettiopistoon.

Sivulla luki ''ÄREÄKÄÄVÄN NETTIOPISTO. Opi taikuutta netin välityksellä.'' Seuraavaksi oli ''LIITY''-nappi, ja sivun alalaidassa luki punaisella, vilkkuvalla tekstillä: ''Varoitus! Jos reputat yhdenkin kurssin, sinut erotetaan opistosta ja päällesi langetetaan kirous.''

''Eikö tuo ole vaarallista?'' Emmi kysyi. ''Jos vahingossa reputtaa kurssin, saa päälleen kirouksen.''

''Ei vaan pidä reputtaa'', Kaisa sanoi. ''Pitää vain opiskella tunnollisesti. Ajattele nyt, me kaksi yhdessä oppimassa taikuutta.''

''En kyllä uskalla liittyä'', Emmi sanoi.

Tytöille tuli riitaa. Kumpikin pystyi kannassaan. Kaisa oli liittynyt opistoon ja tahtoi Emminkin liittyvän. Emmi puolestaan ei uskaltanut liittyä. Lopulta Kaisa poistui vihaisena Emmin luota.

* * *

Seuraavana päivänä välitunnilla Emmi näki Kaisan räpläävän kännykkäänsä.

''Mitä teet?'' Emmi kysyi.

''Olen Äreäkäävän oppilaiden chatissa'', Kaisa vastasi.

''Onko se kivaa?'' Emmi kysyi.

''Mene pois'', Kaisa vastasi. ''Minulla ei ole aikaa jutella pölvien kanssa.''

''Minkä ihmeen pölvien?'' Emmi ihmetteli.

''Pölvä on ihminen, joka ei osaa taikuutta'', Kaisa sanoi.

Emmi ajatteli, että tuossakin opisto kopioi Harry Potteria. Pölvä oli samalla logiikalla muodostettu sana kuin jästi. Pölvästi ja jästipää. Tyttöjen välit olivat kuitenkin poikki, ja Emmi poistui Kaisan luota.

Tämän jälkeen Kaisa viettikin kaikki välitunnit ja vapaa-aikansa joko suorittaen Äreäkäävän kursseja puhelimellaan tai vaihtoehtoisesti Äreäkäävän oppilaiden chatissa. Emmi puolestaan löysi uusia kavereita. Sellaisia, jotka välitunnilla menivät salaa nurkan taakse polttamaan tupakkaa. Emmikin kokeili tupakkaa, mutta se yskitti häntä niin paljon, että hän päätti, ettei tupakka sovi hänelle.

Parin viikon päästä Kaisan taikavoimat olivat kasvaneet, ja Emmistä näytti siltä, että Kaisa käytti taikavoimiaan lähinnä opettajien kiusaamiseen, sen tavallisen alakoulun, ei Äreäkäävän. Kerran kaikki opettajat juoksivat hädissään ulos opettajainhuoneesta, ja Kaisa kehusteli kaikille taikoneensa opettajien kahvin sokerin suolaksi.

Toisen kerran englanninopettajan englanninkieliset lauseet muuttuivat kontinkielisiksi. ''Komatäntti onkontti konakyntti'', opettaja sanoi. Kolmannen kerran enkeli ilmestyi uskonnontunnilla ja sanoi, että Raamatun opetukset on peruttu.

* * *

Eräänä aamuna koulussa kiersi huhu, että Kaisalla on joku tarttuva tauti, ja että hänen lähellään ei kannata olla. Ennen koulupäivän alkua Kaisa istuikin yksin penkillä, ja Emmi meni hänen luokseen.

Kaisan kasvot olivat mustien näppylöiden peitossa. ''Reputin Taikaulottuvuuden geometriaa -kurssin'', Kaisa sanoi Emmille.

''Mites sinä silleen?'' Emmi kysyi.

''Se oli ihan tyhmä kurssi'', Kaisa sanoi. ''Ei siellä edes opittu yhtään loitsua, siellä piti vain laskea. Se oli teoriakurssi.''

''Erotettiinko sinut Äreäkäävästä?'' Emmi kysyi.

''Joo'', Kaisa vastasi, ''ja päälleni langetettiin kirous. Minusta tulee aikaa myöten yhä rumempi ja rumempi. Nämä näppylät ovat vain alkua.''

''Eikö kirousta voi kumota?'' Emmi kysyi.

''Ennen kuin käyttäjätunnukseni peruttiin, ehdin kopioida itselleni kumousloitsun Äreäkäävän loitsutietokannasta'', Kaisa sanoi.

''Mikset ole tehnyt kumousloitsua?'' Emmi kysyi.

''Sen tekemiseen tarvitaan kaksi ihmistä'', Kaisa sanoi. ''Ja kun olen tämän näköinen, kukaan ei tahdo olla lähelläni. Sinäkin varmaan vihaat minua.''

''Enkä vihaa'', Emmi sanoi. ''Tahdon olla taas bestiksesi. Tehdään loitsu yhdessä, jos tällainen pölvä kelpaa.''

* * *

Emmi ja Kaisa kulkivat koulupäivän jälkeen Kaisan luokse. He olivat taas bestiksiä. He olivat menossa tekemään kirouksen kumousloitsua. Sillä oli kiire, koska Kaisalle oli jo kasvamassa koukkunenä ja pitkä leuka.

Kaisan luona Kaisa alkoi lukea loitsun ohjeita: ''Seisomme vastakkain. Ensin taputamme molemmat kerran tavallisesti, sen jälkeen minun vasen käteni taputtaa sinun oikeaa kättäsi, sen jälkeen kaksi tavallista taputusta, sen jälkeen minun oikea käteni taputtaa sinun vasenta kättäsi…''

Kaisa lopetti: ''Samalla luemme yhdessä tällaista lorua.''

Emmi ajatteli, että tämähän oli kuin ne leikit, joita hän ja Kaisa olivat leikkineet ekaluokalla.

Tytöt taputtivat ja lukivat samalla lorua:

''Kumoo, kumoo,
rumennusloitsu

Kumoo, kumoo
että tyttö taas kaunis ois

Kumoo, kumoo
Ettei kukaan halveksois

Kumoo, kumoo
vaan''

Kun loru oli valmis, huoneen keskelle ilmestyi ovi.

''Tuo ovi vie huoneeseen, jossa on vipu'', Kaisa sanoi. ''Vivusta kirouksen voi pistää off-asentoon.''

Kaisa jatkoi: ''Minä menen sinne, sinun ei tarvitse. Sinä voit pysyä täällä.''

''Ei'', Emmi sanoi. ''Minä olen sinun bestiksesi. Minä tulen sinne minne sinäkin.''

Tytöt avasivat oven ja astuivat taikahuoneeseen. Huone oli muuten tyhjä, mutta siellä oli suuri vipu väännettynä on-asentoon. Mutta voi! Vipu oli niin korkealla, ettei kumpikaan tytöistä ylttänyt siihen. He yrittivät hyppäämälläkin, mutta silloinkin vipu oli juuri ja juuri ulottumattomissa.

''Jos tällainen pölvä saa ehdottaa, niin mennään hakemaan tuoli sinun huoneestasi'', Emmi sanoi. ''Se avulla yllämme.''

''Ei se toimi'', Kaisa sanoi. ''Jos täältä poistuu, tänne ei voi palata.''

Tytöt pähkäilivät aikansa, ja sitten Emmi keksi:

''Minä asetun kyykkyyn vivun alle, ja sinä voit nousta olkapäilleni.''

Näin tehtiinkin, ja Kaisa yletti vääntämään vipua.

Kun vipua oli väännetty, Emmi ja Kaisa huomasivat olevansa Kaisan huoneessa, ja Kaisan kasvot olivat palautuneet tavallisiksi.

''Kiitos, bestis'', Kaisa sanoi. ''Kirous on kumottu. Minulla on yhä ne taikavoimat, jotka ehdin oppia Äreäkäävässä. Kiitokseksi sinulle voin taikoa J.K. Rowlingin omistuskirjoitukset kaikkiin Harry Potter -kirjoihisi.''

''Pliis, ei enää oikeita taikoja'', Emmi sanoi. ''Tästedes taiat saavat pysyä kirjojen kansien välissä.''

''Kirjojen kansien välissä tuo loitsu pysyisikin'', Kaisa sanoi ilkikurinen ilme kasvoillaan.

''Kyllä sinä tiedät, mitä tarkoitan'', Emmi vastasi.

Ja sen Kaisa todentotta tiesikin!

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License