Älysienidialogi

Filosofikus: Moi, kaverit, nukuin pommiin ja luento jäi välistä. Mitä siellä käsiteltiin?

Teknikus: Älysientä, biologisesta näkökulmasta.

Biologikus: Kyseessä on älykäs, yksisoluinen sieni.

Teknikus: Luennoitsija väitti, että ne yksisoluiset sienet kommunikoivat keskenään.

Filosofikus: Kommunikoivathan minun hermosolunikin keskenään. Raja ajattelun ja kommunikaation välillä on liukuva.

Biologikus: Ne sienet muodostavat käytännössä koko Merimaailma-planeetan valtameristöä peittävän yhteisön. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen, onko kyseessä yksi organismi vai usean organismin yhteisö.

Filosofikus: Edelleen raja noiden kahden välillä on liukuva.

Biologikus: Anyway, siellä täällä ne muodostavat tiiviimpiä ryppäitä ja toisaalla ovat harvemmassa. Tutkijat otaksuvat, että tiiviimmissä ryppäissä kommunikaatio muistuttaa ajattelua ja ryppäiden välillä kommunikaatiota.

Teknikus: Yksi sienisolu on niin yksinkertainen, ettei se kykene ajattelemaan.

Filosofikus: Yksi hermosolukin on niin yksinkertainen, ettei se pysty ajattelemaan, mutta kyllä vain aivot ajattelevat kokonaisuutena.

Biologikus: Ne kykenevät hyvin tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Ne reagivat mervirtojen, lämpötilan, ravinnon määrän, petojen määrän ja sen sellaisten muutoksiin, ja asettuvat tarkoituksenmukaisiin paikkoihin selviämisensä maksimoimiseksi.

Teknikus: Mikä tahansa organismi nyt pystyy siihen.

Biologikus: Mutta ne kykenevät myös ennakoimaan muutoksia valtavalla tarkkuudella ja valtavan pitkälle ajassa eteenpäin. Niiden tiedonkäsittelyprosessien on oltava äärimmäisen monimutkaisia.

Teknikus: Käydään hakemassa lisää kahvia.

Ja niin porukka poistuu hetkeksi kahvilan tiskille.
Keskustelu jatkuu, kun pöytään on palattu.

Filosofikus: Ai niin, tämä oli se laji, jonka kanssa yritettiin kommunikoida.

Biologikus: Joo, niiden käytöksen katsottiin olevan niin monimutkaisulla tavoilla tarkoituksenmukaista, että sen on pakko olla älyn aikaansaannosta.

Teknikus: Joo, niille syötetään Merimaailman mannerten ilmastokarttoja ja vastineeksi saadaan karttoja merivirroista. Ei se sen ihmeempää ole. Hyödyksi kylläkin Merimaailman laivaliikenteelle.

Biologikus: Saadaan niiltä muutakin tietoa, ja tuo jo vaatii kielen.

Teknikus: Siinä välissä on valtavan monimutkainen neuraaliverkko-ohjelmisto, joka muuttaa näitä niinkutsuttuja viestejä älysienten kieleltä ihmisten kielelle ja takaisin. Kukaan ei ymmärrä sen toimintaa, joten näyttöä siitä, että älysienten kieli olisi varsinainen kieli ei ole.

Filosofikus: Kuinka tuo ohjelmisto sitten saatiin tehtyä, jos sen toimintaa ei tunneta?

Teknikus: Se on itseoppiva neuraaliverkko. Neuraaliverkkotekniikan kauneus on juuri siinä, että ne oppivat käytännössä asioita, vaikka kukaan ei ymmärrä, kuinka systeemi opittuaan toimii.

Biologikus: Merivirtatiedon lisäksi niiltä saadaan merien lämpötilakarttoja, tietoa ravinnon sijainneista merellä, tietoa petokalaparvista ja niin edelleen. Kyllä ne kommunikoivat aika rikkaasti.

Teknikus: Mutta ei muusta kuin merivirtadatasta ole käytännön hyötyä.

Filosofikus: Käydään hakemassa lisää kahvia.

Ja niin porukka poistuu hetkeksi kahvilan tiskille.
Keskustelu jatkuu, kun pöytään on palattu.

Teknikus: Kaikki tuo toiminta tapahtuu älysienissä täysin vaistonvaraisesti. Ei se sisällä järkeilyä missään vaiheessa.

Filosofikus: Mikä sitten on vaistonvaraisen toiminnan ja järkeilyn ero pohjimmiltaan?

Teknikus: Tietoisuus.

Filosofikus: Tietoisuus on aikoja sitten osoitettu filosofiassa merkityksettömäksi sanaksi. Ei mitään yhtä, selvärjaista tietoisuus-kokonaisuutta ole.

Biologikus: Älyjäkin voi olla erilaisia. Sopeutuminen uusiin olosuhteisiin on järkeilyn tunnusmerkki, ja älysienet sopeutuvat ja oppivat ennakoimaan nopeasti hyvinkin rajuja muutoksia.

Teknikus: Ei niillä ole älyä. Minkä tahansa kehittyneen älyn on osattava sellainen elementaari asia kuin lukujen binääriesitys. Älysienille on yritetty lähettää binääriesitykset luvuista 1, 2, 3, ja niin edelleen, ja pyydetty jatkamaan sarjaa. Ne eivät ole pystyneet siihen lukuisista yrityksistä huolimatta.

Filosofikus: Ehkä ongelma on älykkyyden käsitteessä. Maapallolla oliot jakautuvat selvästi älykkäisiin ihmisiin ja tyhmiin eläimiin, mutta tuon jaon on oltava juuri tietynlainen, että käsite-ero ''älykäs - ei-älykäs'' olisi käyttökelpoinen. Ehkä koko erottelu ei ole mielekäs Merimaailma-planeetalla.

Biologikus: Käydään hakemassa lisää kahvia.

Ja niin porukka poistuu hetkeksi kahvilan tiskille.
Keskustelu jatkuu, kun pöytään on palattu.

Filosofikus: Millaisista asioista kerroit sitten älysienten välittävän tietoa ihmisille?

Biologikus: Merivirtojen suunnista, merien lämpötiloista, ravinnon määrästä, petokalaparvien sijainneista…

Filosofikus: Vai tuollaisista asioista? Nuo ovat jatkuvia suureita. Ehkä ne eivät miellä maailmaa yksilöolioina. Kun kuuntelen teitä, minusta tuntuu, että älysienten elinympäristössä ei ole mitään sellaista, minkä voisi mieltää selvärajaisina yksilöinä.

Teknikus: Mitä tarkoitat?

Filosofikus: Me miellämme maailman yksilöolioina. Tuoleina, pöytinä, tietokoneina ja niin edelleen. Kukin tuoli, pöytä, tietokone ja niin edelleen on yksi olio.

Teknikus: Kun todellisuudessa on tuoleja, pöytiä, tietokoneita ja niin edelleen, kai me havaitsemme ne. Olemme sentään älyllistä elämää.

Filosofikus: Et voi olla tosissasi. Ei tuoli ole yksi. Se on kokoelma alkeishiukkasia. Kyllä nyt sinun se pitäisi tietää. Sen hahmottaminen yhtenä kokonaisuutena on mielen ominaisuus, ei todellisuuden.

Teknikus: Mutta alkeishiukkaset sentään ovat oikeasti olemassa olevia yksilöolioita, niinkuin sanoit.

Filosofikus: Ehkä ovat, ehkä eivät. Ehkä tapamme hahmottaa todellisuus yksilöolioina estää meitä näkemästä niiden todellista luonnetta.

Biologikus: Mutta kuinka älysienet sitten voisivat olla älykkäitä hahmottamatta todellisuutta yksilöolioina?

Filosofikus: Ehkä ne hahmottavat maailman samoin kun me hahmotamme pituudet, painot, suunnat ja niin edelleen, reaaliarvoisina juttuina.

Teknikus: Käydään hakemassa lisää kahvia.

Ja niin porukka poistuu hetkeksi kahvilan tiskille.
Keskustelu jatkuu, kun pöytään on palattu.

Filosofikus: Tätä taustaa vasten voimme ehkä ymmärtää, mikseivät ne hahmota binäärilukuja.

Biologikus: Miten niin?

Filosofikus: Teknikus, jos olen oikeassa, binääriluvut ovat vain systemaattinen tapa nimetä luonnolliset luvut.

Teknikus: Kyllä…

Filosofikus: Luonnolliset luvut ovat syntyneet tarpeeseen laskea yksilöolioiden lukumääriä. Luonnolliset luvut ovat tarpeettomia älylle, joka ei miellä maailmaa yksilöolioina.

Teknikus: Ehkä…

Filosofikus: Luonnollisten lukujen aritmetiikka heijastelee sitä, kuinka miellämme maailman yksilöolioina. Jos tutkitaan esimerkiksi yhtälöä 2 + 3 = 5, se kertoo että samat tilanteet voidaan mieltää viiden alkion joukkona tai toisaalta kokoelmana, joka koostuu kahden alkion joukosta ja kolmen alkion joukosta.

Biologikus: Väität siis, että matematiikka heijastelee tapaamme hahmottaa maailma yksilöolioina.

Filosofikus: Ainakin luonnollisten lukujen aritmetiikka heijastelee. Ounastelen kylläkin, että muutkin matematiikan alat heijastelevat.

Teknikus: Väität siis, että älysienillä on reaalilukujen aritmetiikka. Hehän mieltävät sinun mukaasi todellisuuden reaalilukuina.

Filosofikus: Ei reaalilukuina, mutta jonain samantapaisena, jolla kuvata näppärästi reaaliarvoisia suureita. Mehän ajattelemme jokaista reaalilukua yksilöoliona, lukusuoran pisteenä. Äly, joka ei hahmota todellisuutta yksilöolioina, ei mieltäisi asiaa näin.

Biologikus: Ei, mutta hyppytunti on nyt ohi, ja älysieniluennot jatkuvat. Poistutaan nyt luentosalin puolelle.

Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License